Donald Trump http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/154187/all Tue, 16 Jan 2018 09:53:07 +0200 fi Trumpin presidenttiys - oire USA:n varsinaisista ongelmista? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249211-trumpin-presidenttiys-oire-usan-varsinaisista-ongelmista <p>Neljän päivän kuluttua Donald Trumpilla tulee täyteen ensimmäinen vuosi presidenttinä.</p> <p>Kaikista miehen idioottimaisuuksista huolimatta vajaat neljäkymmentä prosenttia amerikkalaisista hyväksyy mielipidetutkimusten mukaan edelleen hänen toimintansa. Myös markkinat uskovat USA:n talouden kehittyvän positiivisesti hänen johdollaan, ovathan keskeiset osakeindeksit nousseet kolmisenkymmentä prosenttia vuoden sisällä.</p> <p>Tämä kertoo siitä, ettei pääongelma ole Donald Trump vaan yhteiskunta, joka suostuu valitsemaan heikkolahjaisen ja rasistisen valehtelijan presidentikseen sekä myös elämään hänen johtonsa alaisuudessa. Maan poliittisessa kulttuurissa ja demokratian toimivuudessa on oltava jotakin hyvin pahasti vialla silloin kun näin tapahtuu.</p> <p>Siksi maan ongelmat eivät ratkea vain pääsemällä mahdollisimman pian eroon Donald Trumpista. Ratkaisuun ei päästä myöskään etsimällä seuraavissa vaaleissa vaihtoehdoksi paljolti Trumpin kaltainen, mutta poliittisesti korrekti megajulkkis. Näinhän demokraatit ehkä tekevät ryhmittymällä Oprah Winfreyn taakse.</p> <p>Jos Winfrey tai joku muu demokraattien valitsema ehdokas haluaa päästä presidentin virkaan, hänen on löydettävä taakseen riittävästi rahakkaita tukijoita ja voitettava myös keskeisten medioiden kannatus. Lisäksi hän joutuu luotaamaan tarkasti vallitsevaa mielipideilmastoa sekä valitsemaan ohjelmaansa opportunistisesti tavoitteet, joiden avulla hän pystyy napsimaan kannatusprosentteja päävastustajaltaan.</p> <p>Samoin joutuvat tekemään republikaanipoliitikot, jos he haluavat päästä Donald Trumpin sijasta oman puolueensa presidenttiehdokkaaksi ja myös voittaa itse vaalin.</p> <p>Siten uusikin presidentti tulee käytännössä ajamaan aggressiivisesti amerikkalaisen suuren rahan etuja, vaikkakaan ei ehkä niin öykkärimäisesti kuin Donald Trump vaatimattomine keinovalikoimineen tekee. Ero nykytilanteeseen koskee enemmän tyyliä kuin politiikan varsinaista sisältöä.</p> <p>Syvällisempi muutos voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun riittävän moni amerikkalainen herää havaitsemaan maansa tilan ja sen tuhoisat vaikutukset koko maailman kehittymiselle. Ja kun he ryhtyvät hahmottelemaan maalleen ja maailmalle parempaa, oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta sekä vaativat politiikkojaankin toimimaan vastuullisemmin ja etsimään rohkeasti vaihtoehtoja nykykehitykselle. Tätä kautta ehkä kyetään uudistamaan vallitseva poliittinen kulttuuri ja puolueet niin, että jyvät karsiutuvat akanoista jo hyvissä ajoin valittaessa väkeä vaativiin luottamustehtäviin.</p> <p>Aikaa muutosten aikaansaamiseen ei ole paljon, sillä kongressin välivaalit tulevat vajaan kymmenen kuukauden kuluttua ja seuraavien presidenttiehdokkaiden valintaan tähtäävä esivaalikierros alkaa pyöriä jo kahden vuoden kuluttua.</p> <p>Toisaalta esimerkiksi Emmanuel Macronin nousu Ranskan presidentiksi osoittaa isojenkin siirtymien olevan mahdollisia lyhyen ajan sisällä, jos tilanne on otollinen ja riittävän taitava toimija osaa tarttua siihen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Neljän päivän kuluttua Donald Trumpilla tulee täyteen ensimmäinen vuosi presidenttinä.

Kaikista miehen idioottimaisuuksista huolimatta vajaat neljäkymmentä prosenttia amerikkalaisista hyväksyy mielipidetutkimusten mukaan edelleen hänen toimintansa. Myös markkinat uskovat USA:n talouden kehittyvän positiivisesti hänen johdollaan, ovathan keskeiset osakeindeksit nousseet kolmisenkymmentä prosenttia vuoden sisällä.

Tämä kertoo siitä, ettei pääongelma ole Donald Trump vaan yhteiskunta, joka suostuu valitsemaan heikkolahjaisen ja rasistisen valehtelijan presidentikseen sekä myös elämään hänen johtonsa alaisuudessa. Maan poliittisessa kulttuurissa ja demokratian toimivuudessa on oltava jotakin hyvin pahasti vialla silloin kun näin tapahtuu.

Siksi maan ongelmat eivät ratkea vain pääsemällä mahdollisimman pian eroon Donald Trumpista. Ratkaisuun ei päästä myöskään etsimällä seuraavissa vaaleissa vaihtoehdoksi paljolti Trumpin kaltainen, mutta poliittisesti korrekti megajulkkis. Näinhän demokraatit ehkä tekevät ryhmittymällä Oprah Winfreyn taakse.

Jos Winfrey tai joku muu demokraattien valitsema ehdokas haluaa päästä presidentin virkaan, hänen on löydettävä taakseen riittävästi rahakkaita tukijoita ja voitettava myös keskeisten medioiden kannatus. Lisäksi hän joutuu luotaamaan tarkasti vallitsevaa mielipideilmastoa sekä valitsemaan ohjelmaansa opportunistisesti tavoitteet, joiden avulla hän pystyy napsimaan kannatusprosentteja päävastustajaltaan.

Samoin joutuvat tekemään republikaanipoliitikot, jos he haluavat päästä Donald Trumpin sijasta oman puolueensa presidenttiehdokkaaksi ja myös voittaa itse vaalin.

Siten uusikin presidentti tulee käytännössä ajamaan aggressiivisesti amerikkalaisen suuren rahan etuja, vaikkakaan ei ehkä niin öykkärimäisesti kuin Donald Trump vaatimattomine keinovalikoimineen tekee. Ero nykytilanteeseen koskee enemmän tyyliä kuin politiikan varsinaista sisältöä.

Syvällisempi muutos voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun riittävän moni amerikkalainen herää havaitsemaan maansa tilan ja sen tuhoisat vaikutukset koko maailman kehittymiselle. Ja kun he ryhtyvät hahmottelemaan maalleen ja maailmalle parempaa, oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta sekä vaativat politiikkojaankin toimimaan vastuullisemmin ja etsimään rohkeasti vaihtoehtoja nykykehitykselle. Tätä kautta ehkä kyetään uudistamaan vallitseva poliittinen kulttuuri ja puolueet niin, että jyvät karsiutuvat akanoista jo hyvissä ajoin valittaessa väkeä vaativiin luottamustehtäviin.

Aikaa muutosten aikaansaamiseen ei ole paljon, sillä kongressin välivaalit tulevat vajaan kymmenen kuukauden kuluttua ja seuraavien presidenttiehdokkaiden valintaan tähtäävä esivaalikierros alkaa pyöriä jo kahden vuoden kuluttua.

Toisaalta esimerkiksi Emmanuel Macronin nousu Ranskan presidentiksi osoittaa isojenkin siirtymien olevan mahdollisia lyhyen ajan sisällä, jos tilanne on otollinen ja riittävän taitava toimija osaa tarttua siihen.

]]>
13 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249211-trumpin-presidenttiys-oire-usan-varsinaisista-ongelmista#comments Donald Trump Politiikka Yhdysvallat Tue, 16 Jan 2018 07:53:07 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249211-trumpin-presidenttiys-oire-usan-varsinaisista-ongelmista
Laura Huhtasaari arvostaa Donald Trumpia,miksi? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249053-laura-huhtasaari-arvostaa-donald-trumpiamiksi <p>Donald Trumpin hallinto ei arvosta osavaltioiden omaa päätäntä valtaa.&nbsp;</p><p>Miten tuollaista miestä voi arvostaa joka pettää lupauksensa, jonka on julkisesti antanut?</p><p>Ennen valintaansa Trump ilmoitti ettei puutu kannabiksen kohdalla osavaltioiden päätöksiin.</p><p>Nyt on ääni muuttunut, kiitos yksitysvankiloiden osakkeita omistavan oikeusministerin Jeff Sessionsin, mies joka aikaisemmin on vahvasti tukenut osavaltioiden omia päätöksiä.</p><p>Kyse on&nbsp;<strong>Jeff Sessionsin</strong> hyökkäyksestä kannabista vastaan.&nbsp;</p><p><strong>Huhtasaaren oma kanta kannabikseen on se, että siitä ei tarvitse keskustellu, koska huume!</strong></p><p>Haluaisin silti tietää, miksi hän arvostaa Trumpia, joka pettää lupauksensa ja muutenkin sekoilee ja käyttäytyy kuin pikkulapsi!</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/PWIQhDbs1g8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/PWIQhDbs1g8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/EJa9LbFz1DE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/EJa9LbFz1DE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/iYs6PqUPcvA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/iYs6PqUPcvA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trumpin hallinto ei arvosta osavaltioiden omaa päätäntä valtaa. 

Miten tuollaista miestä voi arvostaa joka pettää lupauksensa, jonka on julkisesti antanut?

Ennen valintaansa Trump ilmoitti ettei puutu kannabiksen kohdalla osavaltioiden päätöksiin.

Nyt on ääni muuttunut, kiitos yksitysvankiloiden osakkeita omistavan oikeusministerin Jeff Sessionsin, mies joka aikaisemmin on vahvasti tukenut osavaltioiden omia päätöksiä.

Kyse on Jeff Sessionsin hyökkäyksestä kannabista vastaan. 

Huhtasaaren oma kanta kannabikseen on se, että siitä ei tarvitse keskustellu, koska huume!

Haluaisin silti tietää, miksi hän arvostaa Trumpia, joka pettää lupauksensa ja muutenkin sekoilee ja käyttäytyy kuin pikkulapsi!

https://www.youtube.com/watch?v=PWIQhDbs1g8

https://www.youtube.com/watch?v=EJa9LbFz1DE

https://www.youtube.com/watch?v=iYs6PqUPcvA

]]>
77 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249053-laura-huhtasaari-arvostaa-donald-trumpiamiksi#comments Donald Trump kannabis Laura Huhtasaari Persut Presidentinvaali 2018 Fri, 12 Jan 2018 19:33:47 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249053-laura-huhtasaari-arvostaa-donald-trumpiamiksi
Ei, maailma ei muutu jatkuvasti paremmaksi http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken <a href="https://www.hs.fi/blogi/maailmanselittaja/art-2000005519965.html?share=da85d29ab8fd05682010c50af661de5b">artikkelin</a>, jossa argumentointiin, että:</p><p>&rdquo;&hellip; elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys &ndash; turhautuminen, jopa suoranainen raivo &ndash; on viime vuosina vallannut alaa.&rdquo;</p><p>Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:</p><p>&rdquo;Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.&rdquo;</p><p>Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.</p><p><strong>Tuloerot</strong></p><p>On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.</p><p>Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, <em>Review of Income and Wealthissa</em>, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy t<a href="http://www.ecineq.org/ecineq_lux15/FILESx2015/CR2/p19.pdf">äältä</a>). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.</p><p>Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä <a href="https://inequality.org/facts/wealth-inequality/">ennätyksellisellä tasolla</a>. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on <a href="http://www.epi.org/publication/charting-wage-stagnation/">pysähtynyt</a>. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.</p><p><strong>Köyhyys ja elintaso</strong></p><p>Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.</p><p>Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on <a href="http://edition.cnn.com/2017/12/21/health/us-life-expectancy-study/index.html">alkanut laskea</a>, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin <a href="https://www.brookings.edu/blog/brookings-now/2017/03/23/working-class-white-americans-are-now-dying-in-middle-age-at-faster-rates-than-minority-groups/">valkoihoisten keskiluokkaisten miesten</a> keskuudessa.</p><p><strong>Turhautuminen on ymmärrettävää</strong></p><p>Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.</p><p>Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää. &nbsp;</p> Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken artikkelin, jossa argumentointiin, että:

”… elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys – turhautuminen, jopa suoranainen raivo – on viime vuosina vallannut alaa.”

Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:

”Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.”

Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.

Tuloerot

On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.

Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, Review of Income and Wealthissa, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy täältä). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.

Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on pysähtynyt. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.

Köyhyys ja elintaso

Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.

Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on alkanut laskea, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin valkoihoisten keskiluokkaisten miesten keskuudessa.

Turhautuminen on ymmärrettävää

Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.

Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää.  

]]>
49 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi#comments Raha Brexit Donald Trump köyhyys Protestikulttuuri Tuloerot Thu, 11 Jan 2018 12:20:03 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi
Katsojaluvut http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248896-katsojaluvut <p>Poliitikon on osattava viihdyttää. Usein naurattaa, vaikka mieluummin reaktion pitäisi olla hirvitys. Osaavissa käsissä pilkka osuu kohdalleen, kuten vaikkapa <a href="http://comedyclub.tnt-online.ru/">venäläisessä Comedy Clubin ohjelmassa </a>joulun aikaan TNT-kanavalla. Vitsailun aiheena oli se, miten maailman johtajat ovat läsnä sosiaalisessa mediassa. Kuka mitenkin.</p><p>Trumpin tavoin Instagramissa ovat niin Hillary Clinton kuin Venäjän presidentiksi pyrkivä tv-persoona Ksenja Sobtšak.</p><p>Sanotaan, että monien tavistenkin elämä muuttuu lyhytjännitteiseksi Instagram-näytelmäksi, ja mediasta haetaan oman yksilöllisen identiteetin rakennusaineita. Tätä tarvetta ei ole Venäjän presidentti Vladimir Putinilla, joka ei twiittaa eikä hänellä ole Instagram-tiliä.</p><p>Putinin nimellä on tehty tuhansia sivustoja. (Totta onkin, että Venäjän johtoa mietittäessä on puhuttava Putin-kollektiivista, tavasta johtaa eikä vain yhdestä henkilöstä - Putinista.) Venäjän johtajan imagon luojat eivät ole pitäneet tarpeellisena rakentaa johtajalleen muita kuin virallisia sivustoja. Maailman muuttuessa Venäjä oli vähällä saada oman iPhone-presidentin, kun katseet kääntyivät Putinia muutaman vuoden tuuranneeseen nykyiseen pääministeri Dmitri Medvedeviin. (Presidenttinä 2008-2012)</p><p>Sosiaalisessakaan mediassa ei voi aina onnistua, jos töppää muuten. Jotkut pienet asiat voivat jäädä elämään meemeiksi &ndash; käsitellyiksi kuviksi internetin kuvagallerioihin. Kuten vaikka kuva Medvedevistä kättelemässä Manilan huippukokouksessa. Medvedev kätteli avoimella tyylillä, kun valtiojohtajien oli tarkoitus laittaa kädet ristiin ja ottaa vieruskaveria kiinni väärällä kädellä. (<a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201711132200528583_ul.shtml">Tämä todennäköisesti jäi monelta huomaamatta, sillä kaikki tuijottivat Trumpin touhuja</a>.)</p><p>Comedy Clubissa ihmeteltiin myös sitä, että Sobtašakin Instagram-tiliin liittyviin kysymyksiin vastaa Kirill. StandUp koomikko irvii johdonmukaisesti. &rdquo;Entä kuka vastaa Medvedevin tiliin: Vladimir?&rdquo;</p><p>**</p><p>Sosiaalisessa mediassa on oltava läsnä. Tiedämme, että Trump on holtiton ja että hän reagoi suoraan television ohjelmiin. Vaikka kieli on karkeaa ja jopa loukkaa muita, saa Trump kirjoittaa niin kuin tekee. Twitter perustelee päätöstään antaa Trumpin jatkaa sillä, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10009393">yksittäisen tilin poistaminen ei vaienna johtajaa, kertoi YLE uutisessa</a>an. Kriitikoiden mielestä Trumpin jatkuva läsnäolo Twitterissä vaarantaa maailman rauhan ja rikkoo yhtiön kieltoa väkivallalla uhkaamisesta.</p><p>Uutisen mukaan Facebook on poistanut joitakin tileistä. Niin kävi joulukuussa Tšetšenian tasavallan johtajalle Ramzan Kadyroville, jonka sosiaalisen median tilejä suljettiin viime kuussa. Facebook kertoi New York Timesille, että poistot johtuivat Yhdysvaltain hallituksen asettamasta taloudellisista seuraamuksista Kadyroville. Näitä on määrätty Venäjän Itä-Ukrainan politiikan ja väkivaltaisuuksien vuoksi.</p><p>**</p><p>Niin on jos siltä näyttää, on meille suomalaisille tuttu Kekkosen italialaiselta nobelistilta Luigi Pirandellolta nyysimä lausahdus. Paljon saadaan näyttämään toimivalta myös Venäjällä ja television valtakaudella hommasta on tullut helpompaa. Joskin nyt näyttävät uudet tuulet puhaltavan.</p><p>Nyky-Venäjää on johdettu television avulla. Sen propaganda on röyhkeää, mutta ajatusten tyrkyttäminen puree huonommin, koska ihmiset katsovat yhä vähemmän televisiota. Valtakunnalliset kanavat eivät enää ole jatkuvaa taustahälyäkään. Mediascope &ndash;tutkimuslaitoksen tuoreet tilastot kertovat, että &rdquo;zombilaatikon&rdquo; valtakunnallisten kanavien katsojaluvut olivat parhaimmillaankin tutkimusajankohtana joulukuun lopulla vain muutamia miljoonia per kanava. Katsojaluvut voisivat olla moninkertaisia.</p><p><a href="http://kontury.info/publ/na_perednem_plane/ne_tak_uzh_plokho/15-1-0-261">Kirjoittajan mielestä Kremlin propagandan myyttinen rooli kansakuntaa ohjaavan tekijänä on Kremlin itsensä ylläpitämä harhaluulo.</a> Ehkä katsojia on todellakin yhtä paljon kuin Putinin todellisia kannattajia &ndash; tuskinpa edes 10 prosenttia.</p><p>**</p><p>Suurien spektaakkelien järjestämisessä Venäjällä on perinteisesti onnistuttu, mutta voi käydä niinkin, että jälkikäteen selviää, mistä oikeasti oli kyse. Tällainen esimerkki on Sotšissä syksyllä järjestetty nuorisofestivaali, joka synnytettiin kuin varkain osoittamaan, että Venäjällä ymmärretään myös nuoria.</p><p>Yhden tilaisuuteen osallistuneen mukaan vieraat oli kutsuttu lyhyellä varoituksella kaupunkiin ja varsinaisesta juhlinnasta jäi osallistujalle mieleen vain se, kuinka vieraat saivat jonottaa ja odottaa television kuvien yleisönä niin Putinia kuin ulkoministeri Sergei Lavroviakin, joilla ei kuitenkaan ollut oikein mitään sanottavaa. Ilmeisesti tilaisuus oli ennen muuta televisiokuvaa varten. Lumetta. Niin kuin toisaalta ovat vaalitkin.</p><p>**</p><p>Ajankohtainen satiiri hakee Venäjällä jatkuvasti muotoaan kuten muuallakin. Työ vaatii pystyviä tuotantotiimejä. Niistä ei Venäjällä ole pulaa. Sen voi huomata, kun katsoo venäläisiä sarjaohjelmia ja Comedy Clubin kaltaisia tuotantoja.</p><p>Televisiota ei enää tarvitse seuratakaan, koska Internetin syövereistä löytyy paljon katsottavaa, ja jotkut klipit säilyttävät kiinnostavuutensa vuosia toisten saadessa lisää huomiota uusien sukupolvien käsissä. Kulttuurin monikerroksisuus on tyypillistä Venäjällä, jossa klassikkoja osataan edelleen siteerata ulkomuistista. Myös elokuvia.</p><p>Katsojat ohjautuvat uusien &rdquo;vanhojen&rdquo; kuvien perään aikaan, jolloin television merkitys oli toinen. Vuoden vaihteessa kaivetaan nykyään esiin vanha YouTubeen ladattu video neuvostojohtaja Leonid Brežnevistä, joka valmistautuu pitämään puhettaan.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/8XGXPNPvPWU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/8XGXPNPvPWU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Brežnevin aikaa kutsutaan pysähtyneeksi. Televisiossa oli kulttuuritarjontaa, mutta uutisia ei voinut kutsua muuksi kuin propagandaksi.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/2GvDyJobHTM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/2GvDyJobHTM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object>.be</p><p>Mutta siitäkin naapurissa selvittiin, kuten myös kahdesta toinen toistaan sairaammasta johtajasta Konstantin Tšernenkosta ja Juri Andropovista. Pääsihteeri Mihail Gorbatšovin aikana Neuvostoliitto ravisteltiin hengiltä ja vakoilijoiden maailma hiljeni hetkeksi noustakseen valtaan entistä ehompana.</p><p>Neuvostoaikana oli tapana katsoa television kuvista seisomajärjestys Punaisen torin paraatissa ja päätellä nähdystä se, mikä mahtaa olla miesten järjestys Moskovan Kremlissä. Nykyään tiedämme Putinin johtaman maan teknokraateista vähemmän. Päätöksiä edistävät eivät kaipaa julkisuutta, eikä yleensä autoritaarisissa maissa kukaan tunge johtajan viereen näyttääkseen mahdolliselta seuraajalta. (Jos ei sitten niin ole erikseen tarkoitus, kuten Stalinin ja Leninin kuuluisassa yhteiskuvassa.)</p><p>Se on selvää, että taustalle nykyään jo pyrkivä Putinkin on aikansa neuvostotodellisuuden, Vremja-ajan kasvattama. Putin paljasti maan tunnetuimman uutislähetyksen 50-vuotisjuhlinnan vuoksi antamassaan haastattelussa, että hän on säilyttänyt entisen ammattinsa mukaisesti tietyn etäisyyden julkisuuteen eikä pidä siitä kun joutuu vastailemaan kysymyksiin.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Q1u85zkWt6c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Q1u85zkWt6c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Vallassa säilymiseen tarvittavien myyttien ylläpitämiseksi Putin kuitenkin esiintyy ihan vain televisiota varten ja onpa hänestä tehty dokumenttielokuviakin, joissa Putinin paljastaa itsensä &ndash; tai tekee tiettäväksi tapansa ja tarpeensa.</p><p><a href="http://windowoneurasia2.blogspot.fi/2017/08/russian-public-life-today-is-not-just.html">Briteissä asuva Venäjän tuntija Vladimir Pastuhov sanoo</a>, että Venäjällä ei ole eikä voi olla poliittista ideologiaa länsimaisessa merkityksessä, koska Venäjä on edelleen politiikkaa edeltävässä tilassa oleva yhteiskunta.</p><p>Siksi televisiolla on Venäjällä edelleen hieman toisenlainen rooli. Mutta ei välttämättä kauan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliitikon on osattava viihdyttää. Usein naurattaa, vaikka mieluummin reaktion pitäisi olla hirvitys. Osaavissa käsissä pilkka osuu kohdalleen, kuten vaikkapa venäläisessä Comedy Clubin ohjelmassa joulun aikaan TNT-kanavalla. Vitsailun aiheena oli se, miten maailman johtajat ovat läsnä sosiaalisessa mediassa. Kuka mitenkin.

Trumpin tavoin Instagramissa ovat niin Hillary Clinton kuin Venäjän presidentiksi pyrkivä tv-persoona Ksenja Sobtšak.

Sanotaan, että monien tavistenkin elämä muuttuu lyhytjännitteiseksi Instagram-näytelmäksi, ja mediasta haetaan oman yksilöllisen identiteetin rakennusaineita. Tätä tarvetta ei ole Venäjän presidentti Vladimir Putinilla, joka ei twiittaa eikä hänellä ole Instagram-tiliä.

Putinin nimellä on tehty tuhansia sivustoja. (Totta onkin, että Venäjän johtoa mietittäessä on puhuttava Putin-kollektiivista, tavasta johtaa eikä vain yhdestä henkilöstä - Putinista.) Venäjän johtajan imagon luojat eivät ole pitäneet tarpeellisena rakentaa johtajalleen muita kuin virallisia sivustoja. Maailman muuttuessa Venäjä oli vähällä saada oman iPhone-presidentin, kun katseet kääntyivät Putinia muutaman vuoden tuuranneeseen nykyiseen pääministeri Dmitri Medvedeviin. (Presidenttinä 2008-2012)

Sosiaalisessakaan mediassa ei voi aina onnistua, jos töppää muuten. Jotkut pienet asiat voivat jäädä elämään meemeiksi – käsitellyiksi kuviksi internetin kuvagallerioihin. Kuten vaikka kuva Medvedevistä kättelemässä Manilan huippukokouksessa. Medvedev kätteli avoimella tyylillä, kun valtiojohtajien oli tarkoitus laittaa kädet ristiin ja ottaa vieruskaveria kiinni väärällä kädellä. (Tämä todennäköisesti jäi monelta huomaamatta, sillä kaikki tuijottivat Trumpin touhuja.)

Comedy Clubissa ihmeteltiin myös sitä, että Sobtašakin Instagram-tiliin liittyviin kysymyksiin vastaa Kirill. StandUp koomikko irvii johdonmukaisesti. ”Entä kuka vastaa Medvedevin tiliin: Vladimir?”

**

Sosiaalisessa mediassa on oltava läsnä. Tiedämme, että Trump on holtiton ja että hän reagoi suoraan television ohjelmiin. Vaikka kieli on karkeaa ja jopa loukkaa muita, saa Trump kirjoittaa niin kuin tekee. Twitter perustelee päätöstään antaa Trumpin jatkaa sillä, että yksittäisen tilin poistaminen ei vaienna johtajaa, kertoi YLE uutisessaan. Kriitikoiden mielestä Trumpin jatkuva läsnäolo Twitterissä vaarantaa maailman rauhan ja rikkoo yhtiön kieltoa väkivallalla uhkaamisesta.

Uutisen mukaan Facebook on poistanut joitakin tileistä. Niin kävi joulukuussa Tšetšenian tasavallan johtajalle Ramzan Kadyroville, jonka sosiaalisen median tilejä suljettiin viime kuussa. Facebook kertoi New York Timesille, että poistot johtuivat Yhdysvaltain hallituksen asettamasta taloudellisista seuraamuksista Kadyroville. Näitä on määrätty Venäjän Itä-Ukrainan politiikan ja väkivaltaisuuksien vuoksi.

**

Niin on jos siltä näyttää, on meille suomalaisille tuttu Kekkosen italialaiselta nobelistilta Luigi Pirandellolta nyysimä lausahdus. Paljon saadaan näyttämään toimivalta myös Venäjällä ja television valtakaudella hommasta on tullut helpompaa. Joskin nyt näyttävät uudet tuulet puhaltavan.

Nyky-Venäjää on johdettu television avulla. Sen propaganda on röyhkeää, mutta ajatusten tyrkyttäminen puree huonommin, koska ihmiset katsovat yhä vähemmän televisiota. Valtakunnalliset kanavat eivät enää ole jatkuvaa taustahälyäkään. Mediascope –tutkimuslaitoksen tuoreet tilastot kertovat, että ”zombilaatikon” valtakunnallisten kanavien katsojaluvut olivat parhaimmillaankin tutkimusajankohtana joulukuun lopulla vain muutamia miljoonia per kanava. Katsojaluvut voisivat olla moninkertaisia.

Kirjoittajan mielestä Kremlin propagandan myyttinen rooli kansakuntaa ohjaavan tekijänä on Kremlin itsensä ylläpitämä harhaluulo. Ehkä katsojia on todellakin yhtä paljon kuin Putinin todellisia kannattajia – tuskinpa edes 10 prosenttia.

**

Suurien spektaakkelien järjestämisessä Venäjällä on perinteisesti onnistuttu, mutta voi käydä niinkin, että jälkikäteen selviää, mistä oikeasti oli kyse. Tällainen esimerkki on Sotšissä syksyllä järjestetty nuorisofestivaali, joka synnytettiin kuin varkain osoittamaan, että Venäjällä ymmärretään myös nuoria.

Yhden tilaisuuteen osallistuneen mukaan vieraat oli kutsuttu lyhyellä varoituksella kaupunkiin ja varsinaisesta juhlinnasta jäi osallistujalle mieleen vain se, kuinka vieraat saivat jonottaa ja odottaa television kuvien yleisönä niin Putinia kuin ulkoministeri Sergei Lavroviakin, joilla ei kuitenkaan ollut oikein mitään sanottavaa. Ilmeisesti tilaisuus oli ennen muuta televisiokuvaa varten. Lumetta. Niin kuin toisaalta ovat vaalitkin.

**

Ajankohtainen satiiri hakee Venäjällä jatkuvasti muotoaan kuten muuallakin. Työ vaatii pystyviä tuotantotiimejä. Niistä ei Venäjällä ole pulaa. Sen voi huomata, kun katsoo venäläisiä sarjaohjelmia ja Comedy Clubin kaltaisia tuotantoja.

Televisiota ei enää tarvitse seuratakaan, koska Internetin syövereistä löytyy paljon katsottavaa, ja jotkut klipit säilyttävät kiinnostavuutensa vuosia toisten saadessa lisää huomiota uusien sukupolvien käsissä. Kulttuurin monikerroksisuus on tyypillistä Venäjällä, jossa klassikkoja osataan edelleen siteerata ulkomuistista. Myös elokuvia.

Katsojat ohjautuvat uusien ”vanhojen” kuvien perään aikaan, jolloin television merkitys oli toinen. Vuoden vaihteessa kaivetaan nykyään esiin vanha YouTubeen ladattu video neuvostojohtaja Leonid Brežnevistä, joka valmistautuu pitämään puhettaan.

https://www.youtube.com/watch?v=8XGXPNPvPWU

Brežnevin aikaa kutsutaan pysähtyneeksi. Televisiossa oli kulttuuritarjontaa, mutta uutisia ei voinut kutsua muuksi kuin propagandaksi.

https://www.youtube.com/watch?v=2GvDyJobHTM&feature=youtu.be

Mutta siitäkin naapurissa selvittiin, kuten myös kahdesta toinen toistaan sairaammasta johtajasta Konstantin Tšernenkosta ja Juri Andropovista. Pääsihteeri Mihail Gorbatšovin aikana Neuvostoliitto ravisteltiin hengiltä ja vakoilijoiden maailma hiljeni hetkeksi noustakseen valtaan entistä ehompana.

Neuvostoaikana oli tapana katsoa television kuvista seisomajärjestys Punaisen torin paraatissa ja päätellä nähdystä se, mikä mahtaa olla miesten järjestys Moskovan Kremlissä. Nykyään tiedämme Putinin johtaman maan teknokraateista vähemmän. Päätöksiä edistävät eivät kaipaa julkisuutta, eikä yleensä autoritaarisissa maissa kukaan tunge johtajan viereen näyttääkseen mahdolliselta seuraajalta. (Jos ei sitten niin ole erikseen tarkoitus, kuten Stalinin ja Leninin kuuluisassa yhteiskuvassa.)

Se on selvää, että taustalle nykyään jo pyrkivä Putinkin on aikansa neuvostotodellisuuden, Vremja-ajan kasvattama. Putin paljasti maan tunnetuimman uutislähetyksen 50-vuotisjuhlinnan vuoksi antamassaan haastattelussa, että hän on säilyttänyt entisen ammattinsa mukaisesti tietyn etäisyyden julkisuuteen eikä pidä siitä kun joutuu vastailemaan kysymyksiin.

https://www.youtube.com/watch?v=Q1u85zkWt6c

Vallassa säilymiseen tarvittavien myyttien ylläpitämiseksi Putin kuitenkin esiintyy ihan vain televisiota varten ja onpa hänestä tehty dokumenttielokuviakin, joissa Putinin paljastaa itsensä – tai tekee tiettäväksi tapansa ja tarpeensa.

Briteissä asuva Venäjän tuntija Vladimir Pastuhov sanoo, että Venäjällä ei ole eikä voi olla poliittista ideologiaa länsimaisessa merkityksessä, koska Venäjä on edelleen politiikkaa edeltävässä tilassa oleva yhteiskunta.

Siksi televisiolla on Venäjällä edelleen hieman toisenlainen rooli. Mutta ei välttämättä kauan.

 

 

 

 

]]>
3 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248896-katsojaluvut#comments Donald Trump Instagram Televisioviihde Venäjä Vladimir Putin Tue, 09 Jan 2018 20:01:00 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248896-katsojaluvut
Vuodessa tuhottu presidenttiys http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248893-vuodessa-tuhottu-presidenttiys <p>Luin juuri loppuun Michael Wolffin viime viikon lopulla ilmestyneen Donald Trumpin presidenttiyttä käsittelevän kirjan Fire and Fury. Miehen ja hänen lähipiirinsä tekemisten seuraaminen yli kolmensadan sivun verran jättää vähän samanlaisen jälkimaun kuin jos olisi syönyt noin kaksikymmentä cheeseburgeria peräkkäin. Silti kirjaan perehtyminen on hyödyllistä jo siksi, että sen paljastusten myötä viimeisinkin usko Trumpin menestymisen mahdollisuuksiin murenee lopullisesti.</p> <p><em>Miksi tällainen kirja juuri nyt?</em></p> <p>Julkisuudessa on jo kerrottu kirjan oleellisimmat paljastukset. Ennen kaikkea se luo kuvan lapsen kaltaisesta mitään lukemattomasta, keskittymiskyvyttömästä, kurittomasta, äärimmäisen turhamaisesta, epälojaalista, kapenevilla henkisillä kyvyillä varustetusta ja läheisimpienkin halveksumasta presidentistä. Mies ei edes itse uskonut tulevansa valituksi, mutta sen tapahduttua kaikki Valkoisessa talossa työskentelevät ovat pyrkineet käyttämään tilannetta hyväkseen tavalla tai toisella.</p> <p>Trump itse on luonnollisesti tuominnut kirjan puhtaaksi sepitteeksi, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Sen tarinoihin on suhtauduttu &nbsp;epäillen myös Trumpiin kriittisesti suhtautuvien tahojen keskuudessa muun muassa siksi, että monet kirjassa mainitut henkilöt ovat jyrkästi kiistäneet heidän suuhunsa asetetut lausumat. Lisäksi kirjoittaja lienee varsinaisen evidenssin ohella käyttänyt melko paljon myös mielikuvitusta kuvaamiensa tapahtumien ja keskustelujen elävöittämiseksi. Mutta vaikka yksityiskohtiin ei olisikaan luottamista, kirjan välittämä kokonaiskuva vaikuttaa itse asiassa melko autenttiselta.</p> <p>Kirjan mukaan keskeisin valtataistelu Valkoisessa talossa käytiin viime vuonna Steve Bannonin johtamien radikaalia oikeistopopulistista vallankumousta vaativien tahojen sekä Jared Kuschnerin ja Ivanka Trumpin edustaman sovinnaisempaa republikaanista linjaa kannattavien johtotiimin jäsenten välillä. Juuri Bannonin ja hänen lausuntojen rooli kirjassa on niin näkyvä, että joutuu kysymään kumpi &ndash; Bannon vai kirjan kirjoittajaksi merkitty Wolff &ndash; on teoksen varsinainen tekijä.</p> <p>Kysymys nousee esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjan jälkisanoissa Bannon julistautuu USA:n oikeistopopulistisen liikkeen uudeksi johtajaksi. Oikeutusta tälle haetaan Alabaman senaattorikisan esivaalista, jossa Bannonin ja Breitbartin tukema Roy Moore peittosi Donald Trumpin ja republikaanipuolueen johdon kannattaman Luther Strangen. Bannon väittää myös, että monet Trumpin rahakkaista tukijoista olisivat siirtämässä tukensa alt-rightille ja sen pää-äänenkannattaja Breitbartille (todellisuudessahan republikaanit menettivät Mooren ehdokkuuden vuoksi senaattorinpaikan demokraateille. Lisäksi upporikas Mercerin perhe ilmoitti kirjan ilmestyttyä lakkaavansa tukemasta Breitbartia, minkä jälkeen Bannon ilmoittautui kiireen vilkkaa Trumpin nöyräksi kannattajaksi). &nbsp;</p> <p>Lähes yhtä todennäköisenä pidän kuitenkin sitä, että Wolffin kirjan takana on hieman isompi joukko Trumpin aiempia tukijoita, joilla on paljon Trumpin vaalikampanjaa ja Valkoisen talon tapahtumia koskevaa sisäpiiritietoa. He ovat ehkä itsekin pelästyneet presidenttinsä kyvyttömyyden määrää ja sen maalle aiheuttamia riskejä niin pahasti, että nyt halutaan tarjota välineitä hänestä eroonpääsemiseksi.</p> <p><em>Kuolinisku presidenttiydelle</em></p> <p>Jos kuva vaatteita vailla olevasta keisarista ei ole vielä muutoin piirtynyt riittävän selvästi, Trump itse vahvisti asian muutama päivä sitten neroksi julistautumisellaan. Tästä eteenpäin hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta nousta edes jollakin tavoin vakavasti otettavien yhteiskunnallisten vaikuttajien joukkoon. Samalla Ivanka Trump voi unohtaa kuvitelmat noususta Yhdysvaltain&nbsp; ensimmäiseksi naispresidentiksi, kun taas Jared Kuschner ja Nikki Haley voivat luopua haaveistaan päästä maan seuraavaksi ulkoministeriksi.</p> <p>Moni varmasti kokee Donald Trumpin poliittisen uran väistämättömän ja mahdollisesti melko pikaisenkin lopun isona helpotuksena, sillä kukaan ei voi toivoa tuollaisen miehen jatkavan yhtään ylimääräistä päivää Yhdysvaltojen ydinasenapin haltijana. Wolffin kirjan antama kuva Yhdysvaltojen poliittisesta kulttuurista saa kuitenkin pelkäämään, ettei Trumpin kauden päättyminen välttämättä takaa kovin hyviä valintoja jatkossakaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin juuri loppuun Michael Wolffin viime viikon lopulla ilmestyneen Donald Trumpin presidenttiyttä käsittelevän kirjan Fire and Fury. Miehen ja hänen lähipiirinsä tekemisten seuraaminen yli kolmensadan sivun verran jättää vähän samanlaisen jälkimaun kuin jos olisi syönyt noin kaksikymmentä cheeseburgeria peräkkäin. Silti kirjaan perehtyminen on hyödyllistä jo siksi, että sen paljastusten myötä viimeisinkin usko Trumpin menestymisen mahdollisuuksiin murenee lopullisesti.

Miksi tällainen kirja juuri nyt?

Julkisuudessa on jo kerrottu kirjan oleellisimmat paljastukset. Ennen kaikkea se luo kuvan lapsen kaltaisesta mitään lukemattomasta, keskittymiskyvyttömästä, kurittomasta, äärimmäisen turhamaisesta, epälojaalista, kapenevilla henkisillä kyvyillä varustetusta ja läheisimpienkin halveksumasta presidentistä. Mies ei edes itse uskonut tulevansa valituksi, mutta sen tapahduttua kaikki Valkoisessa talossa työskentelevät ovat pyrkineet käyttämään tilannetta hyväkseen tavalla tai toisella.

Trump itse on luonnollisesti tuominnut kirjan puhtaaksi sepitteeksi, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Sen tarinoihin on suhtauduttu  epäillen myös Trumpiin kriittisesti suhtautuvien tahojen keskuudessa muun muassa siksi, että monet kirjassa mainitut henkilöt ovat jyrkästi kiistäneet heidän suuhunsa asetetut lausumat. Lisäksi kirjoittaja lienee varsinaisen evidenssin ohella käyttänyt melko paljon myös mielikuvitusta kuvaamiensa tapahtumien ja keskustelujen elävöittämiseksi. Mutta vaikka yksityiskohtiin ei olisikaan luottamista, kirjan välittämä kokonaiskuva vaikuttaa itse asiassa melko autenttiselta.

Kirjan mukaan keskeisin valtataistelu Valkoisessa talossa käytiin viime vuonna Steve Bannonin johtamien radikaalia oikeistopopulistista vallankumousta vaativien tahojen sekä Jared Kuschnerin ja Ivanka Trumpin edustaman sovinnaisempaa republikaanista linjaa kannattavien johtotiimin jäsenten välillä. Juuri Bannonin ja hänen lausuntojen rooli kirjassa on niin näkyvä, että joutuu kysymään kumpi – Bannon vai kirjan kirjoittajaksi merkitty Wolff – on teoksen varsinainen tekijä.

Kysymys nousee esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjan jälkisanoissa Bannon julistautuu USA:n oikeistopopulistisen liikkeen uudeksi johtajaksi. Oikeutusta tälle haetaan Alabaman senaattorikisan esivaalista, jossa Bannonin ja Breitbartin tukema Roy Moore peittosi Donald Trumpin ja republikaanipuolueen johdon kannattaman Luther Strangen. Bannon väittää myös, että monet Trumpin rahakkaista tukijoista olisivat siirtämässä tukensa alt-rightille ja sen pää-äänenkannattaja Breitbartille (todellisuudessahan republikaanit menettivät Mooren ehdokkuuden vuoksi senaattorinpaikan demokraateille. Lisäksi upporikas Mercerin perhe ilmoitti kirjan ilmestyttyä lakkaavansa tukemasta Breitbartia, minkä jälkeen Bannon ilmoittautui kiireen vilkkaa Trumpin nöyräksi kannattajaksi).  

Lähes yhtä todennäköisenä pidän kuitenkin sitä, että Wolffin kirjan takana on hieman isompi joukko Trumpin aiempia tukijoita, joilla on paljon Trumpin vaalikampanjaa ja Valkoisen talon tapahtumia koskevaa sisäpiiritietoa. He ovat ehkä itsekin pelästyneet presidenttinsä kyvyttömyyden määrää ja sen maalle aiheuttamia riskejä niin pahasti, että nyt halutaan tarjota välineitä hänestä eroonpääsemiseksi.

Kuolinisku presidenttiydelle

Jos kuva vaatteita vailla olevasta keisarista ei ole vielä muutoin piirtynyt riittävän selvästi, Trump itse vahvisti asian muutama päivä sitten neroksi julistautumisellaan. Tästä eteenpäin hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta nousta edes jollakin tavoin vakavasti otettavien yhteiskunnallisten vaikuttajien joukkoon. Samalla Ivanka Trump voi unohtaa kuvitelmat noususta Yhdysvaltain  ensimmäiseksi naispresidentiksi, kun taas Jared Kuschner ja Nikki Haley voivat luopua haaveistaan päästä maan seuraavaksi ulkoministeriksi.

Moni varmasti kokee Donald Trumpin poliittisen uran väistämättömän ja mahdollisesti melko pikaisenkin lopun isona helpotuksena, sillä kukaan ei voi toivoa tuollaisen miehen jatkavan yhtään ylimääräistä päivää Yhdysvaltojen ydinasenapin haltijana. Wolffin kirjan antama kuva Yhdysvaltojen poliittisesta kulttuurista saa kuitenkin pelkäämään, ettei Trumpin kauden päättyminen välttämättä takaa kovin hyviä valintoja jatkossakaan.

]]>
18 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248893-vuodessa-tuhottu-presidenttiys#comments Donald Trump Tue, 09 Jan 2018 19:33:41 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248893-vuodessa-tuhottu-presidenttiys
Vakiintuva vai umpikujaan ajautuva presidenttiys? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248597-vakiintuva-vai-umpikujaan-ajautuva-presidenttiys <p>Hetken näytti jo siltä, että Donald Trumpin asema alkaisi möhläyksistä ja Venäjätutkinnoista huolimatta pikku hiljaa vakiintua.</p><p>Näin muun muassa siksi, että kahden viikon kuluttua mies tulee olleeksi virassa vuoden ilman että taivas olisi pudonnut. Talous kasvoi ja pörssikurssit nousivat reippaasti viime vuonna, ja uusien verolakien myötä Trump on voinut kirjata ensimmäisen ison voittonsa. Tällaiset asiat ovat todennäköisesti vaikuttaneet siihen, että presidentin vastustajien ja kannattajien prosenttiosuuksien ero on supistunut viimeisten kolmen viikon aikana noin viidellä prosentilla (ks.<a href="https://realclearpolitics.com/epolls/other/president_trump_job_approval-6179.html"> linkki</a>).</p><p>Viime päivinä Trump on kuitenkin ehtinyt vaatia poliittisia vastustajiaan vankilaan, ajautua Pohjois-Korean diktaattorin kanssa kiistaan miesten ydinnappien mahtavuudesta sekä hyökätä alatyylisesti muslimilaiseen maailmaan kuuluvia Pakistania, Irania ja Palestiinaa vastaan.</p><p>Yhdysvaltojen korkeimman valtiollisen viran haltijan tuollainen käyttäytyminen ei ole vain äärimmäisen noloa maan kansainvälistä mainetta ajatellen, vaan se on myös erittäin vaarallista. Epädiplomaattisilla toimillaan presidentti karkoittaa USA:n potentiaalisia yhteistyökumppaneita suoraan Venäjän ja muiden maan vastustajien syliin.</p><p>Tämä ei tarjoa hyviä lähtökohtia Yhdysvaltojen kansallisten etujen puolustamiselle ja maan turvallisuudesta huolehtimiselle aikana, jolloin on joko pysäytettävä Pohjois-Korean ydinaseohjelma tai sopeuduttava elämään maan ohjushyökkäyksen uhan alaisuudessa. Lisäksi USA:n on onnistuttava palauttamaan itselleen selkeä rooli lähi-idän monimutkaisessa valtapelissä, kiistoissa itäisen Tyynen meren vesialueiden hallinnasta ja Venäjän Eurooppaan suuntautuvien laajentumispyrkimysten hillinnässä.</p><p>Siksi Trumpin presidenttiys on alettu nähdä todellisena riskinä myös muiden kuin maan liberaalin eliitin keskuudessa. Kyse ei ole vain &rsquo;syvästä valtiosta&rsquo; tai &rsquo;Washingtonin suosta&rsquo;, jotka Trump itse tapaa nimetä valemedian ohella päävastustajikseen, vaan ylipäätään maansa kohtaloista ja sodanuhasta huolestuneista amerikkalaisista.</p><p>Lisämausteeksi ovat tulleet Trumpin varsinaisen vaalikampanjan pääarkkitehtinä ja presidentin tärkeimpänä neuvonantajana toimineen Steve Bannonin syytös presidentin vävyn ja pojan venäläisten kanssa käymien keskustelujen maanpetoksellisesta luonteesta, Trumpin puheet hänen entisen yhteistyökumppaninsa järjenmenetyksestä ja presidentin lainopillisten avustajien tälle lähettämät vaikenemisvaatimukset.</p><p>Välirikko Bannonin kanssa nostaa väistämättä mieleen myös kysymyksen siitä, onko presidentillä ainoatakaan ystävää? Liehittelijöitä ja eduntavoittelijoita kyllä riittää, mutta ainakaan mediat eivät ole kertaakaan välittäneet vaikutelmaa siitä, että esimerkiksi presidentin puoliso oikeasti pitäisi miehestään. Hyviä päätöksiä ei synny keneltäkään, jos lähellä ei ole ihmisiä jolle voi uskoutua ja joiden kanssa on mahdollista jakaa ajatuksia pelkäämättä mahdollisia seurauksia.</p><p>Voi siten olla, että yli puoluerajojen aika moni pohtii parhaillaan keinoja Trumpista eroonpääsemiseksi mahdollisimman pian, vaikka kongressin välivaalit tulevat jo runsaan kolmensadan päivän kuluttua. &nbsp;Miehen presidenttiyteen liittyvät riskit ovat yksinkertaisesti kasvaneet yli sietorajan, kuten esimerkiksi E.J. Dionne toteaa Washington Postiin äskettäin kirjoittamassaan kolumnissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hetken näytti jo siltä, että Donald Trumpin asema alkaisi möhläyksistä ja Venäjätutkinnoista huolimatta pikku hiljaa vakiintua.

Näin muun muassa siksi, että kahden viikon kuluttua mies tulee olleeksi virassa vuoden ilman että taivas olisi pudonnut. Talous kasvoi ja pörssikurssit nousivat reippaasti viime vuonna, ja uusien verolakien myötä Trump on voinut kirjata ensimmäisen ison voittonsa. Tällaiset asiat ovat todennäköisesti vaikuttaneet siihen, että presidentin vastustajien ja kannattajien prosenttiosuuksien ero on supistunut viimeisten kolmen viikon aikana noin viidellä prosentilla (ks. linkki).

Viime päivinä Trump on kuitenkin ehtinyt vaatia poliittisia vastustajiaan vankilaan, ajautua Pohjois-Korean diktaattorin kanssa kiistaan miesten ydinnappien mahtavuudesta sekä hyökätä alatyylisesti muslimilaiseen maailmaan kuuluvia Pakistania, Irania ja Palestiinaa vastaan.

Yhdysvaltojen korkeimman valtiollisen viran haltijan tuollainen käyttäytyminen ei ole vain äärimmäisen noloa maan kansainvälistä mainetta ajatellen, vaan se on myös erittäin vaarallista. Epädiplomaattisilla toimillaan presidentti karkoittaa USA:n potentiaalisia yhteistyökumppaneita suoraan Venäjän ja muiden maan vastustajien syliin.

Tämä ei tarjoa hyviä lähtökohtia Yhdysvaltojen kansallisten etujen puolustamiselle ja maan turvallisuudesta huolehtimiselle aikana, jolloin on joko pysäytettävä Pohjois-Korean ydinaseohjelma tai sopeuduttava elämään maan ohjushyökkäyksen uhan alaisuudessa. Lisäksi USA:n on onnistuttava palauttamaan itselleen selkeä rooli lähi-idän monimutkaisessa valtapelissä, kiistoissa itäisen Tyynen meren vesialueiden hallinnasta ja Venäjän Eurooppaan suuntautuvien laajentumispyrkimysten hillinnässä.

Siksi Trumpin presidenttiys on alettu nähdä todellisena riskinä myös muiden kuin maan liberaalin eliitin keskuudessa. Kyse ei ole vain ’syvästä valtiosta’ tai ’Washingtonin suosta’, jotka Trump itse tapaa nimetä valemedian ohella päävastustajikseen, vaan ylipäätään maansa kohtaloista ja sodanuhasta huolestuneista amerikkalaisista.

Lisämausteeksi ovat tulleet Trumpin varsinaisen vaalikampanjan pääarkkitehtinä ja presidentin tärkeimpänä neuvonantajana toimineen Steve Bannonin syytös presidentin vävyn ja pojan venäläisten kanssa käymien keskustelujen maanpetoksellisesta luonteesta, Trumpin puheet hänen entisen yhteistyökumppaninsa järjenmenetyksestä ja presidentin lainopillisten avustajien tälle lähettämät vaikenemisvaatimukset.

Välirikko Bannonin kanssa nostaa väistämättä mieleen myös kysymyksen siitä, onko presidentillä ainoatakaan ystävää? Liehittelijöitä ja eduntavoittelijoita kyllä riittää, mutta ainakaan mediat eivät ole kertaakaan välittäneet vaikutelmaa siitä, että esimerkiksi presidentin puoliso oikeasti pitäisi miehestään. Hyviä päätöksiä ei synny keneltäkään, jos lähellä ei ole ihmisiä jolle voi uskoutua ja joiden kanssa on mahdollista jakaa ajatuksia pelkäämättä mahdollisia seurauksia.

Voi siten olla, että yli puoluerajojen aika moni pohtii parhaillaan keinoja Trumpista eroonpääsemiseksi mahdollisimman pian, vaikka kongressin välivaalit tulevat jo runsaan kolmensadan päivän kuluttua.  Miehen presidenttiyteen liittyvät riskit ovat yksinkertaisesti kasvaneet yli sietorajan, kuten esimerkiksi E.J. Dionne toteaa Washington Postiin äskettäin kirjoittamassaan kolumnissa.

]]>
2 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248597-vakiintuva-vai-umpikujaan-ajautuva-presidenttiys#comments Donald Trump USA:n politiikka Thu, 04 Jan 2018 10:00:07 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248597-vakiintuva-vai-umpikujaan-ajautuva-presidenttiys
Donald Trumpin ja Kim Jong-ilin nappulat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248567-donald-trumpin-ja-kim-jong-ilin-nappulat <p>Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeri Kim Jong-il on ilmoittanut juhlallisesti, että hänellä on nappula. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vastannut haasteeseen sanomalla, että hänellä on vielä isompi nappula. Onkohan tässä tarpeen uskoa kumpaakaan. Oleellisinta kuitenkin lienee, että kumpikaan ei käytä nappulaansa ihmiskunnan vahingoksi.</p><p>Suomi voisi ottaa asiakseen kutsua molemmat valtioidensa päämiehet vierailulle maahamme. Isännyyttä hoitaisi&nbsp; tietysti piakkoin valittava maamme päämies tai -nainen. Saunassa käynti kuuluisi itsestään selvänä tapahtumana ohjelmaan. Sinne sitten marssisivat presidenttimme mukana nappuloineen molemmat päämiehet. Siellä presidenttimme sitten puolueettomasti ratkaisisi asian. Diplomaattisesti, maailmanrauhan turvaavalla tavalla.&nbsp;</p><p>On ollut tapana, että valtioiden päämiehiä kunnioitetaan, kuka enemmän, kuka vähemmän. Ja jos ei kunnioiteta, niin ainakin arvostetaan, kukin tavallaan. Anteeksi pojat Trump ja Kim. Teidän uhonne ja sanailunne on aiheuttanut sen, että edes suomalainen rivikansalainen ei oikein osaa arvostaa toimianne. Farssista puuttuu vain äitihahmo jolle voisitte vuorotellen huutaa että äiti tuu ikkunaan, tuo kiusaa minua.</p><p>Eläkeläisten kuppilakööri oli sitä mieltä, että Kim voisi uhota vähemmän ja tehdä enemmän kotimaansa asukkaiden hyväksi. Trumpin toivottiin panevan kypärä päähänsä ja menevän kymmenen päämieheksi Meksikon rajalle johtamaan muurin rakentamista. Sanoisin, että imagonrakentajille olisi töitä jos lappilaisen kahvibaarin asiakkaiden mielipiteillä olisi merkitystä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeri Kim Jong-il on ilmoittanut juhlallisesti, että hänellä on nappula. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vastannut haasteeseen sanomalla, että hänellä on vielä isompi nappula. Onkohan tässä tarpeen uskoa kumpaakaan. Oleellisinta kuitenkin lienee, että kumpikaan ei käytä nappulaansa ihmiskunnan vahingoksi.

Suomi voisi ottaa asiakseen kutsua molemmat valtioidensa päämiehet vierailulle maahamme. Isännyyttä hoitaisi  tietysti piakkoin valittava maamme päämies tai -nainen. Saunassa käynti kuuluisi itsestään selvänä tapahtumana ohjelmaan. Sinne sitten marssisivat presidenttimme mukana nappuloineen molemmat päämiehet. Siellä presidenttimme sitten puolueettomasti ratkaisisi asian. Diplomaattisesti, maailmanrauhan turvaavalla tavalla. 

On ollut tapana, että valtioiden päämiehiä kunnioitetaan, kuka enemmän, kuka vähemmän. Ja jos ei kunnioiteta, niin ainakin arvostetaan, kukin tavallaan. Anteeksi pojat Trump ja Kim. Teidän uhonne ja sanailunne on aiheuttanut sen, että edes suomalainen rivikansalainen ei oikein osaa arvostaa toimianne. Farssista puuttuu vain äitihahmo jolle voisitte vuorotellen huutaa että äiti tuu ikkunaan, tuo kiusaa minua.

Eläkeläisten kuppilakööri oli sitä mieltä, että Kim voisi uhota vähemmän ja tehdä enemmän kotimaansa asukkaiden hyväksi. Trumpin toivottiin panevan kypärä päähänsä ja menevän kymmenen päämieheksi Meksikon rajalle johtamaan muurin rakentamista. Sanoisin, että imagonrakentajille olisi töitä jos lappilaisen kahvibaarin asiakkaiden mielipiteillä olisi merkitystä.

]]>
6 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248567-donald-trumpin-ja-kim-jong-ilin-nappulat#comments Donald Trump Kim Jong-il Pohjois-Korea Yhdysvallat Wed, 03 Jan 2018 19:49:21 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248567-donald-trumpin-ja-kim-jong-ilin-nappulat
Onko dementikko vain kreationistin lämmittelijä? http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248300-onko-dementikko-vain-kreationistin-lammittelija <p>Ääliön ensimmäisestä vuodesta taidetaan selvitä ilman maailmansotaa. Ehkä on mielenterveydellisistä syistä paras korostaa Trumpin presidenttikauden humoristisia puolia.</p><p>Saksan liittokansleri ja Euroopan poliittinen johtaja Angela Merkel vieraili Valkoisessa talossa maaliskuussa. Trump hätkähdytti omaa hallitustaan ehdottamalla, että hän haluaisi solmia kahdenvälisen kauppasopimuksen Saksan kanssa.</p><p>Kohtelias Merkel muotoili vastauksensa niin, että sopiihan se, kunhan Yhdysvallat neuvottelee sen sopimuksen koko Euroopan unionin kanssa. Innostunut Trump huudahti kauppaministerilleen Wilbur Rossille: &quot;Wilbur, me neuvotellaan bilateraalinen kauppasopimus Euroopan kanssa!&quot;</p><p>Mahdollisesti joku kertoi myöhemmin Trumpille, että Yhdysvaltain hallitukset ovat jo vuosia sabotoineet TTIP-neuvotteluja niin, että käytännössä niistä on jouduttu luopumaan. Jos kertoi, Trump tuskin ymmärsi.</p><p>Näyttää vallitsevan jonkinlainen väärinkäsitys Donald Trumpin tärähtäneen käyttäytymisen perusteista. Kuvitellaan, että hän noudattaa jonkinlaista Nixon-Kissinger -tyyppistä arvaamattomuuden strategiaa. Ei noudata. Trump vaikuttaa dementikolta, koska hän on dementikko. Trump ylisti Suomen olemattomia hävittäjäkauppoja, koska hän ei tajua, mitä aikuiset hänen ympärillään puhuvat.</p><p>Kukaan ei ole ihan suoraan sanonut, mutta monikin on jälkikäteen vihjannut, että Trumpin Yhdysvallat sanoutui irti valmiiksi neuvotellusta TPP-sopimuksesta, koska presidentti luuli, että Kiina on siinä mukana ja hyötyisi siitä liikaa. Irtisanomisen jälkeenhän Kiina hallitsee Tyynen meren alueen kauppaa suvereenisti.</p><p>Yhdysvallat on pärjännyt henkiset kykynsä menettäneiden presidenttien kanssa ennenkin yhden kauden loppuun. Silloin ei tosin ollut Twitteriä. Jos Trumpin kausi nyt sattuisi päättymään kesken, hänen tilalleen asettuisi Mike Pence.</p><p>Mike Pence on vilpitön kristitty kreationisti, joka uskoo, että Jumala on luonut maailman Yhdysvaltojen johdettavaksi. Xi Jinpingin kannalta varmasti Trumpiakin sopivampi presidentti.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ääliön ensimmäisestä vuodesta taidetaan selvitä ilman maailmansotaa. Ehkä on mielenterveydellisistä syistä paras korostaa Trumpin presidenttikauden humoristisia puolia.

Saksan liittokansleri ja Euroopan poliittinen johtaja Angela Merkel vieraili Valkoisessa talossa maaliskuussa. Trump hätkähdytti omaa hallitustaan ehdottamalla, että hän haluaisi solmia kahdenvälisen kauppasopimuksen Saksan kanssa.

Kohtelias Merkel muotoili vastauksensa niin, että sopiihan se, kunhan Yhdysvallat neuvottelee sen sopimuksen koko Euroopan unionin kanssa. Innostunut Trump huudahti kauppaministerilleen Wilbur Rossille: "Wilbur, me neuvotellaan bilateraalinen kauppasopimus Euroopan kanssa!"

Mahdollisesti joku kertoi myöhemmin Trumpille, että Yhdysvaltain hallitukset ovat jo vuosia sabotoineet TTIP-neuvotteluja niin, että käytännössä niistä on jouduttu luopumaan. Jos kertoi, Trump tuskin ymmärsi.

Näyttää vallitsevan jonkinlainen väärinkäsitys Donald Trumpin tärähtäneen käyttäytymisen perusteista. Kuvitellaan, että hän noudattaa jonkinlaista Nixon-Kissinger -tyyppistä arvaamattomuuden strategiaa. Ei noudata. Trump vaikuttaa dementikolta, koska hän on dementikko. Trump ylisti Suomen olemattomia hävittäjäkauppoja, koska hän ei tajua, mitä aikuiset hänen ympärillään puhuvat.

Kukaan ei ole ihan suoraan sanonut, mutta monikin on jälkikäteen vihjannut, että Trumpin Yhdysvallat sanoutui irti valmiiksi neuvotellusta TPP-sopimuksesta, koska presidentti luuli, että Kiina on siinä mukana ja hyötyisi siitä liikaa. Irtisanomisen jälkeenhän Kiina hallitsee Tyynen meren alueen kauppaa suvereenisti.

Yhdysvallat on pärjännyt henkiset kykynsä menettäneiden presidenttien kanssa ennenkin yhden kauden loppuun. Silloin ei tosin ollut Twitteriä. Jos Trumpin kausi nyt sattuisi päättymään kesken, hänen tilalleen asettuisi Mike Pence.

Mike Pence on vilpitön kristitty kreationisti, joka uskoo, että Jumala on luonut maailman Yhdysvaltojen johdettavaksi. Xi Jinpingin kannalta varmasti Trumpiakin sopivampi presidentti.

 

]]>
31 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248300-onko-dementikko-vain-kreationistin-lammittelija#comments Angela Merkel Dementia Donald Trump Kreationismi Pence Fri, 29 Dec 2017 10:44:25 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248300-onko-dementikko-vain-kreationistin-lammittelija
Uusi Suomi uutisoi YK:n jyränneen Trumpin aloitteen http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248200-uusi-suomi-uutisoi-ykn-jyranneen-trumpin-aloitteen <p>Kyse ei kuitenkaan ollut Trumpin aloitteesta, vaan siitä mikä olisi YK:n kanta aiheeseen: Onko Jerusalem Israelin pääkaupunki kuten Israel on esittänyt. <strong>USA on jo tehnyt päätöksensä</strong>, eikä sitä YK nyt &quot;jyrännyt&quot;.<br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/238046-yk-jyrasi-trumpin-aloitteen-usa-ilmoitti-yk-budjetin-leikkauksesta">Uusi Suomi jyrää</a></p><p>35 maata vaikeni (= ei uskaltanut äänestää), 21 maata jäi kokonaan pois äänestyksestä ja 8 maata puolsi USA:n päätöstä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyse ei kuitenkaan ollut Trumpin aloitteesta, vaan siitä mikä olisi YK:n kanta aiheeseen: Onko Jerusalem Israelin pääkaupunki kuten Israel on esittänyt. USA on jo tehnyt päätöksensä, eikä sitä YK nyt "jyrännyt".
Uusi Suomi jyrää

35 maata vaikeni (= ei uskaltanut äänestää), 21 maata jäi kokonaan pois äänestyksestä ja 8 maata puolsi USA:n päätöstä.

]]>
48 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248200-uusi-suomi-uutisoi-ykn-jyranneen-trumpin-aloitteen#comments Donald Trump Israel Jerusalem Wed, 27 Dec 2017 07:23:26 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248200-uusi-suomi-uutisoi-ykn-jyranneen-trumpin-aloitteen
Instituutioiden politisoituminen on haitallista http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248118-instituutioiden-politisoituminen-on-haitallista <p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005497027.html">Tarja Halonen nousee Helsingin yliopiston johtoon</a>&nbsp;(HS 20.12.2017) on askel siihen suuntaan, mitä en haluaisi nähdä - ja syynä ei ole Halosen kannattama poliittinen linja, vaan ylipäätänsä siitä, että erilaisten instituutioiden politisoituminen on haitallinen ilmiö. Kuten HS:n artikkeli kertoo:</p><p><em>&quot;[Helsingin yliopiston] hallituksen<strong>&nbsp;</strong>yksi merkittävimmistä ensimmäisistä tehtävistä on valita jo ensi keväällä yliopiston seuraava rehtori.&quot;</em></p><p>Huoleni on, että aina kun poliitikot päästetään päättämään henkilövalinnoista, rajanveto sen välillä hämärtyy, että valitaanko tehtävään pätevin vai sopivin, ts. onko henkilövalinnan kannalta olennaisempaa osaaminen vai arvomaailma (puoluekirjasta puhumattakaan).</p><p>Maailmalta esimerkki tälläisesta järjestelmästä&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9554585">Yhdysvaltain korkein oikeus, jonka jäsenyys on pysyvä, ja aina jäsenen kuukahtaessa presidentti pääsee valitsemaan seuraajan</a>&nbsp;(Yle 7.4.2017).</p><p>Vaikka henkilövalinnoista ei olisikaan kyse, niin käsittääkseni poliitikkojen miehettämät hallitukset eivät keskimäärin pärjää kovin kummoisesti, kuten <a href="https://www.lansimetro.fi/tietoa-hankkeesta/organisaatio/">länsimetrosta</a>&nbsp;(lansimetro.fi)&nbsp;olemme saaneet oppia.</p><p>Jos organisaatio on hyvässä tikissä, sen johdossa vaihtuvat palkkiovirkalaiset eivät pääse aiheuttamaan kovin pahaa vahinkoa, mutta polituminen voi tapahtua myös ns. alhaalta ylös. Näin näyttäisi tapahtuneen <a href="http://edition.cnn.com/2017/12/04/politics/peter-strzok-james-comey/index.html">FBI:n Hillary Clintonin sähköpostiskandaalin tutkinnassa</a>&nbsp;(CNN, 4.12.2017).</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä politiikka ei pätevöitä mihinkään.</p><p>&nbsp;</p><p>Aikaisempi kirjoitukseni osittain samasta aiheesta:</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242596-jokaiseen-julkiseen-virkaan-pitaa-valita-patevin">Jokaiseen julkiseen virkaan pitää valita pätevin</a>&nbsp;(9.9.2017)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarja Halonen nousee Helsingin yliopiston johtoon (HS 20.12.2017) on askel siihen suuntaan, mitä en haluaisi nähdä - ja syynä ei ole Halosen kannattama poliittinen linja, vaan ylipäätänsä siitä, että erilaisten instituutioiden politisoituminen on haitallinen ilmiö. Kuten HS:n artikkeli kertoo:

"[Helsingin yliopiston] hallituksen yksi merkittävimmistä ensimmäisistä tehtävistä on valita jo ensi keväällä yliopiston seuraava rehtori."

Huoleni on, että aina kun poliitikot päästetään päättämään henkilövalinnoista, rajanveto sen välillä hämärtyy, että valitaanko tehtävään pätevin vai sopivin, ts. onko henkilövalinnan kannalta olennaisempaa osaaminen vai arvomaailma (puoluekirjasta puhumattakaan).

Maailmalta esimerkki tälläisesta järjestelmästä Yhdysvaltain korkein oikeus, jonka jäsenyys on pysyvä, ja aina jäsenen kuukahtaessa presidentti pääsee valitsemaan seuraajan (Yle 7.4.2017).

Vaikka henkilövalinnoista ei olisikaan kyse, niin käsittääkseni poliitikkojen miehettämät hallitukset eivät keskimäärin pärjää kovin kummoisesti, kuten länsimetrosta (lansimetro.fi) olemme saaneet oppia.

Jos organisaatio on hyvässä tikissä, sen johdossa vaihtuvat palkkiovirkalaiset eivät pääse aiheuttamaan kovin pahaa vahinkoa, mutta polituminen voi tapahtua myös ns. alhaalta ylös. Näin näyttäisi tapahtuneen FBI:n Hillary Clintonin sähköpostiskandaalin tutkinnassa (CNN, 4.12.2017).

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä politiikka ei pätevöitä mihinkään.

 

Aikaisempi kirjoitukseni osittain samasta aiheesta:

Jokaiseen julkiseen virkaan pitää valita pätevin (9.9.2017)

]]>
4 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248118-instituutioiden-politisoituminen-on-haitallista#comments Donald Trump Instituutiot Tarja Halonen Sat, 23 Dec 2017 15:19:14 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248118-instituutioiden-politisoituminen-on-haitallista
Yksinäinen sheriffi panee pään pensaaseen http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247925-yksinainen-sheriffi-panee-paan-pensaaseen <p>Donald Trump on esitellyt uuden kansallisen turvallisuusstrategian.</p><p>Virkamiesten kirjoittama paperi on sinänsä huolestuttava, mutta pahempi oli Trumpin puhe. Sitä ei enää oikein voi verrata edes 30-luvun johtajiin: sanakäänteet tuovat mieleen todellisuudentajunsa lopullisesti menettäneen&nbsp;maailmansodan viimeisen vuoden Führerin.</p><p><a href="https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-national-security-strategy" title="https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-national-security-strategy">https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-na...</a></p><p>Maailman muodollisesti suurimman kansantalouden turvallisuusstrategiassa ei mainita ilmastonmuutosta sanallakaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että uudet tuulet eivät puhaltaisi.</p><p>Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain viralliseen strategiaan liitettiin nimittäin nyt mahdollisuus aloittaa ydinsota vastauksena tavanomaisin asein tehtyyn hyökkäykseen, koska &quot;unrivaled power is the most certain means of defence&quot;.</p><p>Hallitus kehottaa amerikkalaisia pyrkimään &quot;energiadominanssiin&quot;, ei puhettakaan kestävästä kehityksestä: &quot;we will stand up for our country like we have never stood up before.&rdquo;</p><p>Muu Maapallo on nyt virallisesti julistettu Yhdysvaltain viholliseksi. Tämä kyllä näkyy reaktioissakin. Harvoinpa vanha mukava USA on hävinnyt Turvallisuusneuvoston äänestyksen 1&ndash;14, kuten Jerusalem-asiassa nyt kävi.</p><p>Maailmanpoliisista on tullut Jari Aarnio.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trump on esitellyt uuden kansallisen turvallisuusstrategian.

Virkamiesten kirjoittama paperi on sinänsä huolestuttava, mutta pahempi oli Trumpin puhe. Sitä ei enää oikein voi verrata edes 30-luvun johtajiin: sanakäänteet tuovat mieleen todellisuudentajunsa lopullisesti menettäneen maailmansodan viimeisen vuoden Führerin.

https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-national-security-strategy

Maailman muodollisesti suurimman kansantalouden turvallisuusstrategiassa ei mainita ilmastonmuutosta sanallakaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että uudet tuulet eivät puhaltaisi.

Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain viralliseen strategiaan liitettiin nimittäin nyt mahdollisuus aloittaa ydinsota vastauksena tavanomaisin asein tehtyyn hyökkäykseen, koska "unrivaled power is the most certain means of defence".

Hallitus kehottaa amerikkalaisia pyrkimään "energiadominanssiin", ei puhettakaan kestävästä kehityksestä: "we will stand up for our country like we have never stood up before.”

Muu Maapallo on nyt virallisesti julistettu Yhdysvaltain viholliseksi. Tämä kyllä näkyy reaktioissakin. Harvoinpa vanha mukava USA on hävinnyt Turvallisuusneuvoston äänestyksen 1–14, kuten Jerusalem-asiassa nyt kävi.

Maailmanpoliisista on tullut Jari Aarnio.

]]>
26 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247925-yksinainen-sheriffi-panee-paan-pensaaseen#comments Donald Trump Ilmastonmuutos Nationalismi Turvallisuusneuvosto Tue, 19 Dec 2017 18:25:19 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247925-yksinainen-sheriffi-panee-paan-pensaaseen
Suomen ei tule liittoutua Trumpin USA:n kanssa http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247885-suomen-ei-tule-liittoutua-trumpin-usan-kanssa <p>En halua, että Suomi liittoutuu yhä tiiviimmin niiden länsimaiden kanssa, jotka puolustavat USA:n geopoliittisia, kauppapoliittisia ja ideologisia intressejä. Uusi tiedustelulaki on selvästi viemässä meitä tiiviimpään liittolaisuuteen USA:n kanssa. Tämä olisi vahingollinen kehitys useasta syystä.</p><p>Ensinnäkin, geopolitiikkaa ei voi erottaa kauppapolitiikasta ja ylipäänsä niistä ideoista joiden perusteella yhteiskuntaa kehitetään. Donald Trumpin johdolla USA edustaa autoritaarista kapitalismia, jossa rikas eliitti pyrkii kasaamaan itselleen valtaa ja rahaa, sekä alistamaan muut valtansa alaisuuteen. Samalla yhteiskunnalliset hierarkiat vahvistuvat ja mahdollisuuksien tasa-arvo karkaa kaukaiseksi haaveeksi.</p><p>Eurooppa on toki jo vuosikymmenten ajan ollut USA:n ideologinen liittolainen. Euroopan unioni ja muut kansainväliset järjestöt, kuten OECD, Maailmanpankki ja IMF edustavat ja edistävät markkinataloutta, jossa valta ja pääoma keskittyvät suuryrityksille. Veroparatiisitalous on tämän talousjärjestelmän yksi keskeisiä piirteitä. Euroopan unionissa Saksasta on tullut merkittävä vallankäyttäjä kaikkien demokraattisten elimien ohi. Suomen hallitus&nbsp;on tyytynyt myötäilemään Saksaa sen sijaan että yrittäisi miettiä omaa ulkopoliittista linjaa.</p><p>Hälytyskellojen pitäisi soida siinä vaiheessa, kun meillä kotimaassamme yritetään vaientaa keskustelua Suomen geopoliittisesta ja ideologisesta liittoutumisesta. Kansalaisilla on nyt mahdollisuudet vaikuttaa poliittisiin valintoihin sekä presidentinvaaleissa, että tiedustelulakien käsittelyn aikana eduskunnassa. Istuva presidentti on itse ollut rakentamassa liittoa USA:n kanssa mutta olisin odottanut häneltä kunnioitusta vapaata keskustelua kohtaan. Samalla uskon, että kansalaisten suuri enemmistö haluaa avointa keskustelua tiedustelulaeista, niiden kontekstista ja niiden mahdollisista seurauksista.</p><p>Presidentinvaaleissa haluan tukea sellaista ehdokasta, joka ottaa selkeän etäisyyden USA:n sotilaallisiin, kaupallisiin ja ideologisiin intresseihin. Paras ehdokas olisi sellainen, joka yrittää miettiä miten Suomi voisi pärjätä maailmalla omilla ehdoillaan ja omien kansalaisten parasta ajatellen. Vielä en ole päättänyt kuka ehdokkaista parhaiten edustaisi tätä linjaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En halua, että Suomi liittoutuu yhä tiiviimmin niiden länsimaiden kanssa, jotka puolustavat USA:n geopoliittisia, kauppapoliittisia ja ideologisia intressejä. Uusi tiedustelulaki on selvästi viemässä meitä tiiviimpään liittolaisuuteen USA:n kanssa. Tämä olisi vahingollinen kehitys useasta syystä.

Ensinnäkin, geopolitiikkaa ei voi erottaa kauppapolitiikasta ja ylipäänsä niistä ideoista joiden perusteella yhteiskuntaa kehitetään. Donald Trumpin johdolla USA edustaa autoritaarista kapitalismia, jossa rikas eliitti pyrkii kasaamaan itselleen valtaa ja rahaa, sekä alistamaan muut valtansa alaisuuteen. Samalla yhteiskunnalliset hierarkiat vahvistuvat ja mahdollisuuksien tasa-arvo karkaa kaukaiseksi haaveeksi.

Eurooppa on toki jo vuosikymmenten ajan ollut USA:n ideologinen liittolainen. Euroopan unioni ja muut kansainväliset järjestöt, kuten OECD, Maailmanpankki ja IMF edustavat ja edistävät markkinataloutta, jossa valta ja pääoma keskittyvät suuryrityksille. Veroparatiisitalous on tämän talousjärjestelmän yksi keskeisiä piirteitä. Euroopan unionissa Saksasta on tullut merkittävä vallankäyttäjä kaikkien demokraattisten elimien ohi. Suomen hallitus on tyytynyt myötäilemään Saksaa sen sijaan että yrittäisi miettiä omaa ulkopoliittista linjaa.

Hälytyskellojen pitäisi soida siinä vaiheessa, kun meillä kotimaassamme yritetään vaientaa keskustelua Suomen geopoliittisesta ja ideologisesta liittoutumisesta. Kansalaisilla on nyt mahdollisuudet vaikuttaa poliittisiin valintoihin sekä presidentinvaaleissa, että tiedustelulakien käsittelyn aikana eduskunnassa. Istuva presidentti on itse ollut rakentamassa liittoa USA:n kanssa mutta olisin odottanut häneltä kunnioitusta vapaata keskustelua kohtaan. Samalla uskon, että kansalaisten suuri enemmistö haluaa avointa keskustelua tiedustelulaeista, niiden kontekstista ja niiden mahdollisista seurauksista.

Presidentinvaaleissa haluan tukea sellaista ehdokasta, joka ottaa selkeän etäisyyden USA:n sotilaallisiin, kaupallisiin ja ideologisiin intresseihin. Paras ehdokas olisi sellainen, joka yrittää miettiä miten Suomi voisi pärjätä maailmalla omilla ehdoillaan ja omien kansalaisten parasta ajatellen. Vielä en ole päättänyt kuka ehdokkaista parhaiten edustaisi tätä linjaa.

]]>
13 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247885-suomen-ei-tule-liittoutua-trumpin-usan-kanssa#comments Donald Trump Tiedustelulait Tietovuoto Yhdysvallat Tue, 19 Dec 2017 08:36:04 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247885-suomen-ei-tule-liittoutua-trumpin-usan-kanssa
Voiko olematon rauha kadota? http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247283-voiko-olematon-rauha-kadota <p>Trump teki siis eilen jotain odottamatonta, toteuttaen vaalilupauksensa ja nimeten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9965399">Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi</a>. Maailman mediat olivat pian täynnä <a href="http://www.aljazeera.com/news/2017/12/world-leaders-chastise-jerusalem-escalation-171206194011198.html">valtionpäämiesten</a>, <a href="http://www.aljazeera.com/news/2017/12/mahmoud-abbas-lambasts-trump-decision-jerusalem-171206184655902.html">palestiinalaistahojen</a> kuten toki myös <a href="http://www.aljazeera.com/news/2017/12/al-jazeera-readers-respond-trump-jerusalem-move-171206172055295.html">yleisön</a> kovia reaktioita. Toisaalta, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9961200">taustatarinat</a> muistuttavat että päätös on jo 22 vuotta vanha. Retoriikka aiheen ympärillä on poliittista teatteria parhaimmillaan tai pahimmillaan.</p><p><strong>Kuopioon menijöitä?</strong></p><p>Se juna men justiinsa, ei vain Kuopioon vaan myös rauhanprosessiin. Suoraan sanoen huolestumiset rauhanprosessin tilasta ovat naurettavia, suorastaan typeriä. Ei Israelin alueella ole rauhanprosessia ollut vuosikymmeniin. Itse rikospaikalla ei ole yhtään toimijaa joka hyötyisi rauhasta, ulkomaailmassa vielä vähemmän. Jatkuva kiistely, sorto ja ihmisoikeusrikokset ovat niin kriittinen osa maailmanpolitiikkaa että niistä luopuminen pistäisi pakan sekaisin. Niin Israelin kuin palestiinalaisalueidenkin johtajat ja kansa ovat riippuvaisia konfliktista. Palestiinalaisille se on ainoa asia johon uskoa, Israelille se on paitsi sisäpolitiikan välttämättömyys, myös kansantalouden kivijalka. Molemmille se on ulkopoliittinen vipuvarsi.</p><p>Trump voisi vaikka sanoa että Jerusalem pitää ottaa kokonaan Israelin haltuun ja kaikki paikalle jääneet vääräuskoiset on ammuttava kaduille. Totta puhuen sekään ei muuttaisi mitään. Asekauppa jatkaisi voittokulkuaan, turismi pysyisi voimissaan, YK jatkaisi tutun munatonta linjaansa ja EU voivottelisi dramaattisesti. Toisaalta, vaikka Trump tekisi vastaavan mittaluokan eleen palestiinalaisten puolesta, sama lopputulos siitäkin olisi. Ulkovallat kuten EU voivat näytellä eri kokoisia sivurooleja tässä tragediassa mutta mitään vaikutusta sillä ei ole alueen ihmisiin. Niin kauan kun israelin ja palestiinan kansat haluavat pahuutta, he äänestävät valtaan pahuuden ja saavat juuri mitä tilasivatkin. Meille sivullisille riittää maksajan rooli.</p><p><strong>Oltaisiinko rehellisiä?</strong></p><p>Ehdotankin siis, että Suomi ja EU voivat ottaa päänsä pois pensaasta. Me <strong>emme voi</strong> lopettaa pahuutta Israelissa, emme kummankaan osapuolen osalta. Hyväksykäämme se, että kaikki mitä sanomme on turhaa. Yhtä hyvin EU voisi julistaa joka aamu vastustavansa auringonnousua. Toki voisimme päättää että esimerkiksi kauppa, viestintä ja matkustaminen sotarikoksiin syyllistyvien maiden kanssa pitää loppua. On pieni mahdollisuus että se pakottaisi alueen toimijat etsimään ratkaisua, mutta turha tätäkään spekuloida. Raha on aina ollut EU:lle ihmisoikeuksia tärkeämpää ja jalot puheet ohittavat teot säännönmukaisesti. Maailman meno mitataan dollareissa, ei ihmishengissä, eikä edes euroissa.</p><p>Lopulta toteankin siis, että Trump ei ole lopulta tehnyt mitään. Pieni USA:n sisäpoliittinen show on maailmalle merkityksetöntä. Maalin kuivuminen ladon seinällä omaa enemmän merkitystä Lähi-idän rauhalle. Se peli on menetetty ja meidän on siitä turha murehtia, koska emme ole siinä pelissä pelaajina. Onneksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Trump teki siis eilen jotain odottamatonta, toteuttaen vaalilupauksensa ja nimeten Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Maailman mediat olivat pian täynnä valtionpäämiesten, palestiinalaistahojen kuten toki myös yleisön kovia reaktioita. Toisaalta, taustatarinat muistuttavat että päätös on jo 22 vuotta vanha. Retoriikka aiheen ympärillä on poliittista teatteria parhaimmillaan tai pahimmillaan.

Kuopioon menijöitä?

Se juna men justiinsa, ei vain Kuopioon vaan myös rauhanprosessiin. Suoraan sanoen huolestumiset rauhanprosessin tilasta ovat naurettavia, suorastaan typeriä. Ei Israelin alueella ole rauhanprosessia ollut vuosikymmeniin. Itse rikospaikalla ei ole yhtään toimijaa joka hyötyisi rauhasta, ulkomaailmassa vielä vähemmän. Jatkuva kiistely, sorto ja ihmisoikeusrikokset ovat niin kriittinen osa maailmanpolitiikkaa että niistä luopuminen pistäisi pakan sekaisin. Niin Israelin kuin palestiinalaisalueidenkin johtajat ja kansa ovat riippuvaisia konfliktista. Palestiinalaisille se on ainoa asia johon uskoa, Israelille se on paitsi sisäpolitiikan välttämättömyys, myös kansantalouden kivijalka. Molemmille se on ulkopoliittinen vipuvarsi.

Trump voisi vaikka sanoa että Jerusalem pitää ottaa kokonaan Israelin haltuun ja kaikki paikalle jääneet vääräuskoiset on ammuttava kaduille. Totta puhuen sekään ei muuttaisi mitään. Asekauppa jatkaisi voittokulkuaan, turismi pysyisi voimissaan, YK jatkaisi tutun munatonta linjaansa ja EU voivottelisi dramaattisesti. Toisaalta, vaikka Trump tekisi vastaavan mittaluokan eleen palestiinalaisten puolesta, sama lopputulos siitäkin olisi. Ulkovallat kuten EU voivat näytellä eri kokoisia sivurooleja tässä tragediassa mutta mitään vaikutusta sillä ei ole alueen ihmisiin. Niin kauan kun israelin ja palestiinan kansat haluavat pahuutta, he äänestävät valtaan pahuuden ja saavat juuri mitä tilasivatkin. Meille sivullisille riittää maksajan rooli.

Oltaisiinko rehellisiä?

Ehdotankin siis, että Suomi ja EU voivat ottaa päänsä pois pensaasta. Me emme voi lopettaa pahuutta Israelissa, emme kummankaan osapuolen osalta. Hyväksykäämme se, että kaikki mitä sanomme on turhaa. Yhtä hyvin EU voisi julistaa joka aamu vastustavansa auringonnousua. Toki voisimme päättää että esimerkiksi kauppa, viestintä ja matkustaminen sotarikoksiin syyllistyvien maiden kanssa pitää loppua. On pieni mahdollisuus että se pakottaisi alueen toimijat etsimään ratkaisua, mutta turha tätäkään spekuloida. Raha on aina ollut EU:lle ihmisoikeuksia tärkeämpää ja jalot puheet ohittavat teot säännönmukaisesti. Maailman meno mitataan dollareissa, ei ihmishengissä, eikä edes euroissa.

Lopulta toteankin siis, että Trump ei ole lopulta tehnyt mitään. Pieni USA:n sisäpoliittinen show on maailmalle merkityksetöntä. Maalin kuivuminen ladon seinällä omaa enemmän merkitystä Lähi-idän rauhalle. Se peli on menetetty ja meidän on siitä turha murehtia, koska emme ole siinä pelissä pelaajina. Onneksi.

]]>
3 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247283-voiko-olematon-rauha-kadota#comments Donald Trump Israel Lähi-idän konflikti Thu, 07 Dec 2017 20:16:25 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247283-voiko-olematon-rauha-kadota
Donald Trumpin päätös koskien Jerusalemin asemaa http://elehtiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247237-donald-trumpin-paatos-koskien-jerusalemin-asemaa <p>&nbsp;USA:n presidentti Donald Trump on tunnustanut tänään 6.12 -17&nbsp; Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.</p><p>Tämän seurauksena USA:n Israelin suurlähetystö tullaan siirtämään Jerusalemiin .</p><p>Israelissa on toivottu myönteistä päätöstä asiassa , ja tämäniltainen ilmoitus on voitto Jerusalemin asemasta&nbsp;</p><p>juutalais valtion pääkaupunkina.</p><p>Maailmalla on varoiteltu&nbsp; seurauksista, odotettavissa onkin jonkinasteisia mellakoita, Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut&nbsp; vaarantuvat&nbsp; , jos niitä ylipäänsä voi ajatellakaan mahdollisiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  USA:n presidentti Donald Trump on tunnustanut tänään 6.12 -17  Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Tämän seurauksena USA:n Israelin suurlähetystö tullaan siirtämään Jerusalemiin .

Israelissa on toivottu myönteistä päätöstä asiassa , ja tämäniltainen ilmoitus on voitto Jerusalemin asemasta 

juutalais valtion pääkaupunkina.

Maailmalla on varoiteltu  seurauksista, odotettavissa onkin jonkinasteisia mellakoita, Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut  vaarantuvat  , jos niitä ylipäänsä voi ajatellakaan mahdollisiksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
22 http://elehtiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247237-donald-trumpin-paatos-koskien-jerusalemin-asemaa#comments Donald Trump Israel Jerusalem Wed, 06 Dec 2017 20:34:48 +0000 Eira Lehtiaho http://elehtiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247237-donald-trumpin-paatos-koskien-jerusalemin-asemaa
Donald Trumpin päätös koskien Jerusalemin asemaa http://elehtiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247236-donald-trumpin-paatos-koskien-jerusalemin-asemaa <p>&nbsp;USA:n presidentti Donald Trump on tunnustanut tänään 6.12 -17&nbsp; Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.</p><p>Tämän seurauksena USA:n Israelin suurlähetystö tullaan siirtämään Jerusalemiin .</p><p>Israelissa on toivottu myönteistä päätöstä asiassa , ja tämäniltainen ilmoitus on voitto Jerusalemin&nbsp;</p><p>asemasta juutalais valtion päälaupunkina.</p><p>Maailmalla on varoiteltu&nbsp; seutauksista, odotettavissa onkin jonkinasteisia mellakoita, Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut&nbsp; varantuvat&nbsp; , jos niitä ylipäänsä voi ajatellakaan mahdollisiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  USA:n presidentti Donald Trump on tunnustanut tänään 6.12 -17  Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Tämän seurauksena USA:n Israelin suurlähetystö tullaan siirtämään Jerusalemiin .

Israelissa on toivottu myönteistä päätöstä asiassa , ja tämäniltainen ilmoitus on voitto Jerusalemin 

asemasta juutalais valtion päälaupunkina.

Maailmalla on varoiteltu  seutauksista, odotettavissa onkin jonkinasteisia mellakoita, Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut  varantuvat  , jos niitä ylipäänsä voi ajatellakaan mahdollisiksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://elehtiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247236-donald-trumpin-paatos-koskien-jerusalemin-asemaa#comments Donald Trump Israel Jerusalem Wed, 06 Dec 2017 20:34:46 +0000 Eira Lehtiaho http://elehtiaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247236-donald-trumpin-paatos-koskien-jerusalemin-asemaa