Petteri Järvinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys, kiinteistöverot, tulorekisteri ja sotu-uudistus samaan

 

Niin kotitalousvähennys kuin kiinteistöverokin tulisi uudistaa osana sotu-uudistusta niin, että ne huomioivat jokaisen Suomeen veroja maksavan taloudellisen tilanteen yksilöllisesti ja reaaliaikaisesti.

Tämänhän pitäisi olla nyt mahdollista, koska meillä on kansallinen tulorekisteri, jossa on kunkin saamat tulot helposti saatavilla. Samassa rekisterissä hoituvat kätevästi niin kotitalousvähennys kuin kiinteistöverokin. Kotitalousvähennyksen ja kiinteistöveron tulee olla oikeudenmukainen ja huomioida jokaisen yksilöllinen veronmaksukyky.

Muutetaan kotitalousvähennystä, oppia Ruotsista

Ruotsin kevätbudjetti on tänään julkaistu ja yksi asia pistää silmään: niin kutsuttu RUT-kotitalousvähennys nousee 50.000 kruunuun eli noin 5.000 euroon myös alle 65-vuotiaille. Ruotsissa kotitalousvähennys on osattu järjestää meitä huomattavasti paremmin.

Kotitalousvähennys tarvitaan osakkaille myös taloyhtiön teettämistä remonteista

Olen toistuvasti esittänyt kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiinsa.

 

Verotuksen virtaviivaistamisessa vielä kiinniotettavaa Ruotsiin nähden

Tänään valtaosa suomalaisista saa veronpalautuksia vuoden 2017 verotuksesta. Palautuksia saa yhteensä lähes 3,6 miljoonaa suomalaista ja yhteensä 2,9 miljardin euron edestä. Se on veronmaksajaa kohdenkin laskettuna tuntuva summa, mikä vaikuttaa monilla myös kulutukseen.  Sillä on myös merkitystä, että se tulee vasta joulukuussa. Minua onkin toisinaan ihmetyttänyt, miksi palautukset ja toisaalta myös mätkyt tulevat vielä nykyäänkin tällä tavoin vasta melkein vuosi verovuoden päättymisen jälkeen.

Itseään parempiosaisempien puolien pitäminen

Tulipahan tässä mieleen, että mikä on se ajatuskuvio, jolla ihmiset kannattavat asioita, jotka hyödyttävät lähinnä heitä itseään parempiosaisia. Esimerkiksi työeläkeindeksin muutoshalu, kotitalousvähennyksen kannatus ja perintöveron poistohalut.

 

Mitä jos kotitalousvähennyksen saisi kotikuntoutuksesta?

Liikkumattomuus ja istuva elämäntapamme ovat iso riski terveydelle. Useat selvitykset osoittavat, että kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat liian vähän. On koko Suomen etu luoda uusia tapoja kannustaa suomalaisia liikkeelle. Kotitalousvähennyksen laajentaminen kotikuntoutukseen olisi tässä viisas ja vaikuttava toimi. Saahan sen kodinkin remontistakin. Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen. 

Kotitalousvähennys ja kiinteistövero leivottava sotu-uudistuskakkuun sisään

 

Heikki Hiilamo: "Kotitalousvähennys on ennen muuta yksi hyvätuloisten asumisen tukimuoto"

Kuuntele 5 minuutin pituinen Yle-Areenan lähetys alla olevasta linkistä:

https://areena.yle.fi/1-4531597?autoplay=true

 

Sama aihe Yle Uutiset verkossa:

https://yle.fi/uutiset/3-10404488?utm_source=newsletter&utm_medium=email...

 

Entäs lapset?

Aamun Helsingin Sanomissa on kooste kotitalousvähennyksen historiasta ja nykytilasta. Parhaimmillaan vähennystä sai tehdä 3000 euroon, nyt summa on 2400 euroa, mutta tänä vuonna ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä ostetusta kotityöstä saa vahentää 40 sijaan 50 prosenttia. Kotitalousvähennys on kuitenkin edelleen vahvasti kohdistettu kotiin, ei sen asukkaisiin. 

Naistenpäivä 1900-luvun malliin

Tänään vietämme Naistenpäivää. Meille on naisten äänioikeuden myöntämisestä saakka uskoteltu, että Suomi on maailman tasa-arvoisin maa. Väitteen todenperäisyys riippuu siitä, mitä mittareita tarkastellaan.

Työtä tekevälle

Hallitus on vetäytynyt valmistelemaan puoliväliriihtä ja yksi kiperimmistä kysymyksistä lienee: lisää työtä vai lisää säästöjä.

Mikäli strategiaksi valitaan lisää työtä, se ei luonnollisesti lisäänny vain sanomalla. Vaikka talous on lähtenyt hitaaseen, mutta varmaan nousuun Suomessa, se ei kata kaikkea työpaikkavajetta, jos tavoitteena on 72% työllisyys.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä