Petteri Järvinen

Lapsen oikeudet

Suvaitaanko lapsen oikeuksia enää?

Lapsen oikeuksien päivää on 20.11 vietelty tässä maassa, jossa on menty säätämään sukupuolineutraali avioliittolaki. Äitiyslaki on vasta tulossa voimaan ensi vuoden alussa. Suomessa on heikennetty lyhyen ajan sisällä lapsen yhtä erittäin keskeistä oikeutta, nimittäin ihmisoikeutta tuntea oma isänsä ja äitinsä ja kasvaa näiden hoidossa. Lapsen oikeuksien päivänä lainsäätäjien ja lapsiasiajärjestöjen olisi hyvä harjoittaa itsekritiikkiä.

Aito avioliitto -aktivistien joukossa myös Trumpin ihailijoita – Ihmeellistä?

Yhdysvalloista kuuluvat uutiset hämmästyttävät lähes päivittäin. YK:n ihmisoikeusneuvoston jättäminen uutisista tuoreimpana on saanut aikaan ihmetystä; tosin kyse on johdonmukaisesta ratkaisusta, kun sen asettaa aikaisemman Israelin-Palestiinan -konfliktia koskevan ratkaisun kontekstiin. Trumpin hallinto on kuitenkin onnistunut synnyttämään omalla maaperällään ihmisoikeuskriisin, joka järkyttää koko läntistä maailmaa, lukemattomia yhdysvaltalaisiakaan unohtamatta.

Naisen EI ja lapsen 0 - 15 v tarkoittavat ei, nej, njet, لا, maya, hayır etc.

Montako lakialoitetta tarvitaan painamaan myös tuomioistuinten kovaan kalloon, mitä aikuisen suostumuksen puute tarkoittaa ja lapsen "suostumus" ei tarkoita?

Miten lapsia tehdään?

 

Kysymys voi kuulostaa  yliseksualisoituneessa ja jopa pornoutuneessa elinympäristössämme jokseenkin naiivilta viisastelulta, mutta syvällisemmin  tutustumalla ihmisten käytössä oleviin lisääntymisstrategioihin ja -tekniikoihin paljastuu näinkin olennaisen ihmisen lajillista uusiutuvuutta ilmentävän  ominaisuuden laaja monimuotoisuus.

Lapsen koskemattomuutta rikkova julkinen keskustelu tuomittavaa

Lapselle kuuluu ehdoton oikeus henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Tätä tosiasiaa olisi vihdoinkin syytä pohtia julkisessa kuumana ja ylikierroksilla käyvässä kasvatuskeskustelussa.

Keskustelun osapuoli, joka takertuu käsitteeseen ”sukupuolineutraali” katsoo oikeudekseen alentaa lapset heidän sukupuolielintensä tasolle käyttäen näistä elimistä vieläpä rahvaanomaisia nimityksiä. Tätä hoetaan mediassa, joka tarjoaa näyttäytymispaikkoja näille sedille ja tädeille.*

Isyys on tahtokysymys

Julkisuudessa on keskusteltu paljon kahdesta helsinkiläispäiväkodista, joissa isänpäivä oli muutettu läheisen päiväksi. Asiaa pohdittuani tulin samaan lopputulokseen kuin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, jonka mukaan isänpäivästä ei tule luopua. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät kyllä miten toimia jos ryhmässä on lapsi, jolla ei syystä tai toisesta ole isää. Isänpäivä voi myös auttaa lasta käsittelemään surua, jolloin on tärkeää, että lapsen tunteita ei lakaista maton alle, vaan asia käsitellään lapsen kanssa.

Niellään kameli, röyhtäistään hyttysparvi

Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtaja ja Kristillisdemokraattien paikallispoliitikko Susanna Koivula on jälleen kerran ilkkuvine sanakäänteineen sateenkaariaktivistien kimpussa ja vähättelee kaikin mahdollisin keinoin kohua, joka nousi yhdistyksen käytettyä luvatta YK:n tunnusta rahankeräyksensä mainonnassa.

Arkkipiispa keskeytti puheen - kirkolliskokousedustaja puolusti lapsen oikeuksia

Äskettäin pidetyssä kirkolliskokouksen istunnossa kirkolliskokousedustaja Leif Nummela pohti kirkon avioliittokäsitystä lapsen oikeuksien näkökulmasta. Hänen puheensa kuitenkin keskeytettiin, kun hän oli puhumassa yhteiskuntamme ristiriitaisesta asenteesta suhteessa biologisesta vanhemmastaan erotetun lapsen kokemaan isän tai äidin kaipuuseen.

Seuraavassa lainaan katkelman Nummelan puheen kohdasta, jossa hänet keskeytettiin kahteen kertaan:

Missä iässä lapsella on oikeus tietää isänsä henkilöllisyys?

Silloin kun lapsia tuotetaan hedelmöityshoidoissa ulkopuolisen luovuttajan siittiön avulla, lapsi jää vaille tietoa biologisesta isästään ja ilman mahdollisuutta elää suhteessa häneen. Suomen lain mukaan lapsella on kuitenkin oikeus 18-vuotta täytettyään tulla tietämään isänsä henkilöllisyys.

Naisen kanssa parisuhteessa elävä ja puolisonsa keinohedelmöityksellä hankkiman pojan adoptoinut Jeanette Östman pitää riittämättömänä sitä, että keinohedelmöityksellä tuotettu lapsi saa tietää luovuttajaisän identiteetin vasta 18 vuoden iässä.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä