Belgiassa on TE toimistoa vastaavassa toimistossa käytäntö että vain maan virallisia kieliä: hollantia, ranskaa ja saksaa virkailijalla lupa puhua, ei englantia. Asiakkaiden pitää huolehtia joku ystävä paikalle joka osaa sitten tulkata. Valtio ei maksa tulkkeja.
Espoossa hyväksyttiin juuri kotouttamisohjelma vuosille 2018-2021. Pysäyttävintä uutta tietoa kotouttamisohjelmassa on itselleni se, kuinka jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on lähes kaksi vuotta kantaväestön oppilaita jäljessä. Kyse ei ole ainakaan kiinalaisista, joiden kulttuurissa panostetaan koulunkäyntiin tosissaan ja tuskin venäläisistäkään.
Suhtautumisessa maahanmuuttoon on usein se ongelma, että monia maahanmuuttajia yhtäältä pitäisi auttaa heidän kotoutumisessaan Suomeen, koska siinä voi olla monenlaisia mutkia matkassa, ja toisaalta joitakin heistä tulisi moittia tai rangaista heidän tehtyään täällä oman kulttuurinsa mukaisia asioita, jotka Suomessa eivät ole sallittuja. Maahanmuuttotyön tekijöille, joista monet ovat lähteneet alalle idealistisen innostuksen siivittäminä, tämä voi ymmärrettävästi aiheuttaa melkoisen kognitiivisen dissonanssin.
Norjalainen sosiologi Jan-Paul Brekke piti pohjoismaisessa aikuiskoulutuskonferenssissa Bergenissä esityksen Inclusion 2.0. Siinä hän käsitteli maahanmuuttajien integraatiota uuteen kotimaahansa, suomalaisittain kotoutumista. Brekke näkee yhden kotoutumisen kolmesta osasta olevan arvokotoutumisen, value-integration. Hän hahmotteli ”Projekti Norjan”, jonka ydinarvoina hän pitää ihmisoikeuksia, demokratiaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ”hyvää modernia” elämäntapaa.
Niin kuin olen aikasemmin sanonut toisissa asiayhteyksissä. Mikään ei innosta ihmisiä tuliseen väittelyyn enemmän kuin seksi, maahanmuutto, monisukupuolisuus tai miesten yhteiskunnalllinen niin sanottu "haavoittuvaisuus".
Yksi suosikkiohjelmiani radiossa, Ylen Horisontti ei pettänyt taaskaan. Ohjelmassa valt. yo Seida Sohrabi pui muun lomassa uskonnon merkitystä kotoutukseen, käyttäen pohjalla sekä pakolaistaustansa kokemuksia että mittavia opintoja aiheesta. Hänen mielestään uskonto on kotoutuksen ongelma eikä hän allekirjoita nykylinjaa jossa uskonto on kotoutuksessa tärkeimmässä roolissa.
Turku jatkaa maailman huonointa maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavan Malmön tiellä. Ulkomaalaisten osuus kasvaa vahvasti ja varsinkin Varissuon ja Halisten eriytyminen jatkuu.
Varissuo on koko Suomen vieraskielisin alue, sillä sen väestöstä yli 40 prosenttia on vieraskielisiä – ja lapsista jo yli 70 prosenttia.
Useimmat Turun päättäjistä ovat avuttomia tilanteen edessä, eivätkä he valtuustopuheista huolimatta ole ryhtyneet mihinkään toimiin. Kukaan Turussa ei myöskään ota huonosta kehityksestä vastuuta.