Petteri Järvinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Ilmaston muutos

Sähköautot tarvitsevat ekologisempia akkuja

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma - Agenda2030 - asettaa yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Hallituksen kansallinen Agenda2030-toimeenpano rakentuu kahden painopistealueen ympärille, joista toinen on hiilineutraali Suomi.

Ilmastomuutos ei saa jättää ketään kylmäksi

Me voimme vielä vaikuttaa. Tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen ja yli varojen eläminen on lopettava. Siksi eduskuntaryhmämme valmisteli ilmasto- ja ympäristöpolittisen ohjelman, jossa on punnittua ja painavia keinoja. Esitämme laajasti valmistellussa ilmasto- ja ympäristöohjelmassa keinoja, joilla Suomen on mahdollista jatkaa määrätietoista ilmastopolitiikkaa ja turvata luonnon monimuotoisuus sekä vahvistaa innovaatioihin ja puhtaisiin ratkaisuihin perustuvaa talouttamme. 

Harjoitetun ilmastopolitiikan katastrofaaliset tulokset lukujen valossa

Kuluneet kymmenen vuotta ovat osoittaneet ilmastokokouksissa sovitun politiikan epäonnistumisen maailman hiilidioksipäästöjen vähentämisessä. Olemme nähneet tyytyväisiä ministereitä, iloisia kokousdelegaatteja ja toisiaan onnittelevia ympäristöaktivisteja jokaisen ilmastokokouksen jälkeen. EU ja Suomi yhtyvät hymistelyyn.

Tyytyväisyyteen ei pitäisi olla aihetta, sillä politiikka on pahasti epäonnistunut kymmenen viime vuoden 2007-2017 lukujen valossa.

Vuolaimmat hiilen nieluvirtamme Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla

Luonnonvarakeskus päivitti marraskuussa 2018 maakunnittain tekemänsä Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI). Suomen nykyisen maakuntajaon (vuodesta 2009) aikana inventointi on tehty kaksi kertaa, ensimmäinen jaksolla 2009-2013 ja toinen jaksolla 2014-2017.

Tilastotieteelliseen otantaan perustuvasta metsälaskennasta saamme maakunnallisen peruslukeman: runkopuun määrä kiintokuutioina koko maakunnassa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä oli runkopuuta 55 miljoonaa kuutiota ensimmäisellä ja 60 miljoonaa kuutiota toisella jaksolla.

Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä tiheimmät hiilen nielumme

Maailman ensimmäinen tilastolliseen otantaan perustuva valtakunnan metsien inventointi tehtiin Suomessa akateemikko Yrjö Ilvessalon johdolla 1920-luvun alussa. Tämän jälkeen inventointeja on toistettu noin 5-10 vuoden välein, nykyisin Luonnonvarakeskuksen toimesta.

Heinäsirkan syöntiä

Perussuomalaiset jättivät tänään eduskuntapuolueiden yhteisen ilmastotyöryhmän. Sipilän johtaman työryhmän tavoite oli etsiä ja esittää keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sen sijaan lähdettiin hakemaan yhä kovempia tavoitteita suomalaiselle ilmastopolitiikalle kustannuksista ja muiden maiden toimista välittämättä.

Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia

Puolan Katowicessä joulukuussa pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.

Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun (kuva 1).

Monipuoliselle energiaviljelylle tuli ilmastotarve

Biomassasta polttoainetta on yksi EU:n tänä vuonna ehdottamia keinoja päästöjen nopeaksi vähentämiseksi. Parhaimmillaan biomassojen käyttö lisääntyisi EU:ssa jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Biomassaa jalostettaisiin muun muassa liikenteen polttoaineiksi, kuten bioetanoliksi ja biokaasuksi.

Tässä mittakaavassa biomassa ei tarkoita enää luontaisesti kasvavia talousmetsiä. Biomassan viljelyä on kehitettävä ja monipuolistettava, myös pelloilla. EU:n uuden strategian mukaan kasvava määrä Euroopan maa-alasta pitäisi käyttää energiakasvien viljelyyn.

Hiilidioksidin sieppaus kannattaa aloittaa metsillä

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 raportin taustatyön tekijät kävivät läpi valtavan joukon tieteellisiä artikkeleita. He haarukoivat, summasivat ja laskivat keskiarvoja erilaisille vaihtoehdoille. Yksi haravoiduimpia teemoja oli hiilidioksidin sieppaus ilmakehästä, vaihtoehtona hiilidioksidin päästöjen vähennyksille.

Hiilidioksidin voi siepata joko biologisesti tai teknisesti, tai molemmat yhdistäen. Kaikki sieppauksen menetelmät maksavat. Päämaksajaksi ilmastokamppailussa on jo vuosia ehdotettu hiilidioksidin päästöpörssiä.

Puu korvatkoon betonia

Kansainvälisen ilmastopaneelin kohutun lokakuun raportin jälkeen hiilen nieluvarastot tulivat entistä arvokkaammiksi. On vain ajan kysymys, milloin hiilen nieluvarastosta maksetaan ilmastotukea, tai milloin nieluvarasto arvotetaan verotuksessa. Tähän voi varautua sekä metsäverotuksessa että kiinteistöverotuksessa. Nieluvaraston kasvattaminen on niin jokaisen metsätilallisen kuin vain kiinteistöksi nimettyä taloaan asuvan ja puutarhaansa hoitavan ympäristöteko, ja sen soisi näkyvän verotuksessa vähennyksenä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä