*

Petteri Järvinen

Kaikki blogit puheenaiheesta Ansioverotus

Vapaakauppa toi tullessaan työttömyyden ja korkeat verot

Minne meiltä katosi Suomesta oma tuotanto? Tällä hetkellä täällä on yli miljoona työikäistä ihmistä ilman oikeaa täysipäiväistä työpaikkaa. Samaan aikaan ulkomailta tuodaan suurin osa kansan tarvitsemasta tavarasta. Rahakin lainataan meille korkoa vastaan ulkomailta. Se vähä tuotanto, mikä meillä on vielä kotimaassa, on pääosin omistettu johonkin veroparatiisiin rekisteröityneestä anonyymista holding-yhtiöstä. Ulkolaisilla yksityispankeilla on oikeus tehdä rahaa tyhjästä ja lainata se meille korkoa vastaan.

Kun köyhän työtätekevän palkka on laskettu väärin

Luotettavien yhteisöjen kadottua näköpiiristä työtätekevä muuttuu olosuhteiden pakosta yksistään riippuvaiseksi vajaista mahdollisuuksista olla olemassa. Hän joutuu eristetyksi muista työtätekevistä, heidän mielipiteistään, käsityksistään ja olemisestaan. Siten yksittäisen työtätekevän näkemykset tärkeistä yhteisöllisistä asioista muuttuvat hänen mielessään ehdottoman varmaksi yksityisasiaksi, joka saattaa saada uskonnollisia piirteitä pelastuksen ja toivon mahdollisuudesta, jota työsuhteen riiston kasvaessa ei todellisuudessa ole olemassa. Ihminen ei synny vanhemmistaan vaan yhteisöstään.

Päätös Uudesta Aurinkoverosta Tehty!

Suomen kurjistamisen korkein vastuuvirkamies Vatuli Nylykky esittää uutta kepuveroa, Aurinkovero...

Veroa perittäisiin kaikilta auringosta ja oletettavasti tarpeetonta mielihyvää tuntevilta suomalaisilta 10 euroa aurinkopäivältä. 

Vero siis kuppaa kaikkein eniten Espanjassa elämästään ja auringosta nauttivilta suomalaisilta. Tämä riittävien kärsimysten ja hyvinvoinnin lakkauttamisen varmistamiseksi.

Kaikki kootut verotulot noin 5 miljardia käytetään Suomen tavanomaisten kaikkien saatujen tuloverojen (5 miljardia) tapaan maatalouden tukemiseen.

Suomi tarvitsee uusia esikuvia, eikä lisää veropakolaisia

Suomessa on uutisoitu osinkojen olevan suurempia kuin koskaan. Rikkaimpien varallisuudet kasvavat ennätysmittoihin. Samaan aikaan kuitenkin valtion verotulot vähenevät ja työntekijöitä irtisanotaan yhä kiihtyvämpään tahtiin. Tästä yhtälöstä meillä on kiittäminen maamme päättäjiä, jotka eivät ole halunneet puuttua lainsäädännön kautta tähän ongelmaan. Yhä suurempi osa hyvätuloisista siirtää tulonsa holding-yhtiöihin tai matalamman pääomaverotuksen piiriin. Tavalliset palkansaajat maksavat täydet ansioverot ja kustantavat yhteiskunnan palvelut hyvätuloisille.

ElinaLepomäki johtoon

Kansanedustaja Elina Lepomäki kertoi 13.10. uusislähetyksessä, että paras keino vähentää harmaata taloutta on alentaa verotusta. Poliisivirkojen lisäämisellä ei sitä vähennetä.

Järjestelmänmuutos: Yhteiskunta häviää miljardeja

Tekeillä on järjestelmänmuutos. Hallitus supistaa pysyvästi julkisten palveluiden rahoitusta. Yhteiskunnan tuloja siirretään yrityksille. Veronkiertoa tämäkin, tavallaan.

Suomalaiset ovat hyvää hyvyyttään valmiit tinkimään, ilmenee Ylen kyselystä. Suomalaiset ovat valmiit antamaan itseltään, jotta toinen saisi tarpeeseensa.

Solidaarisuusvero säätiöille

Samanaikaisesti kun luonnollisten henkilöiden osinkoverotaakkaa korotetaan, esimerkiksi instituonaaliset omistajat saavat verovapaasti kerätä arviolta noin 90 prosenttia jaetuista osinkotuloista. Miksi?

Esko Seppänen kritisoi tänään (11.9.) julkaistussa Puheenvuoron blogitekstissään mediaa ja sen uutisointia. Seppäsen pääväite oli, että toisin kuin media on uutisoinut, kaikista suurituloisimmat eivät maksa edelleenkään solidaarisuusveroa. Hän perusteli väitteen sillä, että solidaarisuusvero koskee vain ansiotuloverotusta eikä pääomatuloverotusta.

Mitäs sitten?

Suomi-veneessä on reikä. Kapteeni käskee äyskäröimään, mutta perämies ei tottele.

 

Rakenteellisen työttömyyden riski on kasvanut, raportoi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Hallituksen tavoite on nostaa työllisyyttä 72 prosenttiin rakenteellisten uudistusten keinoin. Tavoitteeseen kuitenkin sitoutuu yksin hallitus, vaikka maamme kolmikantaista työ- ja elinkeinorakennetta luotsaa kapteenin lisäksi kaksi perämiestä.

 

Johtajien palkat & Hyvä palkka

Tuli hiljattain ystävien kanssa keskustelua siitä, että jokaisella on eri käsitys siitä mikä on hyvä palkka. Joten johonkin sitten pitäisi sitä palkkaa verrata. Onko paras verrata palkkaa koko kansan keskipalkkaan vai yleisimpään palkkaan? Tilastokeskuksen mukaan keskipalkka olisi noin 3 000 € kuussa (tai vähän enemmän). Useimmiten palkka on pienempi kuin keskipalkka ja matalapalkka-aloilla se on paljonkin pienempi, usein alle 2 000 €.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä