Markku Vettenniemi moitti 9.11.11. Helsingin Sanomien yleisönosastolla
ministeriötä siitä, että se on kyllä huolissaan henkilötietojen vuodoista mutta
ei ole varoittanut kansalaisia Ruotsin armeijan suorittamasta
salakuuntelusta.
Helistin.fi on tuorein tietomurron
uhri. Nettiin vuodetut 73 158 salasanaa ja käyttäjätunnusta tarjoavat
mahdollisuuden arvioida, miten oppi turvallisista salasanoista on mennyt
perille.
Varsin hyvin. Ainakin kun ottaa huomioon, että helistin.fi on
lähinnä äideille -- siis tavallisille kotikäyttäjille -- suunnattu
palvelu.
Viikko sitten lauantaina vuodettiin nettiin 16 000 ihmisen henkilötietoja,
tänään lähes puoli miljoonaa sähköpostiosoitetta. Aluksi "tietovuoto" levisi
kulovalkean tavoin netissä ja perinteisissä tiedotusvälineissä. Muutama ehti jo
perustaa "tarkista onko sähköpostiosoitteesi vuodettu" -palvelun. Moni sai
ylimääräistä sydämentykytystä neuvosta vaihtaa salasana välittömästi, jos oma
osoite löytyi listalta.
"Älä syytä itseäsi, ota rauhallisesti. Kukaan listalla oleva ei ole voinut estää
tietovuotoa".
Näin alkaa Helsingin Sanomien ohje
niille, joiden henkilötiedot ovat päätyneet nettiin Suomen tähän asti suurimman
tietovuodon seurauksena. Näkyvän uutisoinnin seurauksena moni on hämmentynyt
eikä tiedä, miten huolissaan tapahtuneesta pitäisi olla.
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla puolustusvoimien havittelevan
kyberaseita. Jutun mukaan "Suomi suunnittelee verkkohyökkäysten käyttöä osana
tietoverkkopuolustustaan. Sitä varten pitää hankkia haittaohjelmia, joita
voitaisiin käyttää aseina verkkosodassa." Kansliapäällikön mukaan Suomi ei voi
rakentaa tehokasta tietoverkkopuolustusta ilman kykyä hyökätä.
On vaikeaa vuotaa tietoja hallitusti, koska myös vuodoilla on taipumus vuotaa. Wikileaks on nyt itse joutunut vuodon kohteeksi, kun sen vuodettujen dokumenttien salaamiseen käyttämä salasana on levinnyt julkisuuteen. Kaikki myöhemmin vuodettaviksi aiotut sähkeet ovat nyt luettavissa -- vieläpä alkuperäisinä versioina, joista ei ole poistettu suojeltavien henkilöiden ja lähteiden nimiä. Auts.
Helsingin Sanomien kolumnissa tutkija Pekka Pekkala kertoo,
miten hänen Skype-salasanansa urkittiin Taiwaniin. Tekstissä annetaan vinkkejä
hyvien salasanojen muodostamisesta. Lisää neuvoja löytyy kolumnia seuraavasta
keskusteluosuudesta.
Tästä päivästä lähtien naapurin WLAN-yhteyttä saa käyttää vapaasti, mikäli sitä ei ole suojattu salasanalla. Luvattoman käytön dekriminalisointi helpottaa netin käyttöä - jos lähistöllä on vapaita yhteyksiä, niitä voi käyttää ilman pelkoa seurauksia (tosin vain Suomessa, muissa maissa käyttö on tietääkseni yhä laitonta). Vapaus ei koske yhteyksiä, joiden käyttämiseksi pitää murtaa suojauksia.
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on pakkokeinolain uudistus, joka
antaisi poliisille oikeuden asentaa salaa epäiltyjen koneille
vakoiluohjelmia.
Asentaminen voisi tapahtua esimerkiksi niin, että poliisi lähettää
epäillylle sähköpostiviestin, jonka liitetiedostoon on piilotettu
salakuunteluohjelma. Samaa kikkaa käyttävät pankkitunnuksia ja
salasanoja urkkivat verkkorikolliset.
Kuka tahansa voi perustaa blogin Uuteen Suomeen vaivattomasti muutamalla hiiren klikkauksella! Keskusteluun osallistujat vastaavat itse tekstiensä sisällöstä niin blogikirjoitusten kuin kommenttienkin osalta. Lue lisätietoja alta ja tule mukaan!