Tietosuoja on jatkuvaa tasapainoilua yksityisyyden ja yleisen edun välillä. Eilen S-ryhmä kertoi kaivaneensa kanta-asiakasrekisteristään niiden ihmisten tiedot, jotka olivat ostaneet hulluruohon pilaamia kasviksia.
Suomen poliisi tiedottaa niukasti onnettomuuksista ja niiden uhreista. Nimet jätetään kertomatta yksityisyydensuojaan tai "tutkinnallisiin syihin" vedoten.
Periaate on sinänsä hyvä, mutta toimiiko se enää internet-aikakaudella? Nettietsivät tietävät joskus jopa enemmän kuin poliisi (esim. Hillomies, Wincapita). Kun poliisi kertoo uhrin tai tekijän sukupuolen ja iän, loppu on kenen tahansa googlattavissa. Kaikki henkilötiedot ovat jo netissä, usein vieläpä tekijän itsensä laittamina.
Eilen se sitten tapahtui: julkinen kaupankäynti Facebookin osakkeilla alkoi. Juuri nyt (näin lauantaiaamuna Suomen aikaa) USA:ssa moni uusi miljonääri juhlii amerikkalaisen unelman toteutumista omalla kohdallaan. Shampanja virtaa, bileet pauhaavat ja urheiluautot on laitettu tilaukseen.
Googlen ilmoitus kerättyjen käyttäjätietojen yhdistämisestä on herättänyt
vilkasta keskustelua käyttäjien joukossa. Nyt tietosuojaviranomaisetkin ovat
havahtuneet asiaan. Mikä siis on Euroopan vastaus jenkkiyritysten
tiedonkeräämiselle? Pyydetään niiltä lisää selvityksiä.
EU:n toiminta
alkaa näyttää puuhastelulta, jolla yritetään lähinnä heittää kapuloita
menestyvien jenkkiyritysten rattaisiin. Yhdysvallat vie ja Eurooppa vikisee.
Turhaan, sillä EU on jo hävinnyt tämän pelin.
Tänään 27.2.2012 on levitetty ihmisille varoitusta: Googlen uusi käyttäjäsopimus
astuu voimaan 1.3., joten omien tietojen poistamiseen Googlen tietokannoista on
enää pari päivää aikaa. Toimi siis nopeasti!
Amerikkalainen EFF on
laatinut asiasta yksinkertaisen ohjeen.
Mutta mistä oikein on kyse? Paraneeko tietosuoja, jos poistan tietoni Googlen
muistista?
Puolijulkisen HETUn (HEnkilöTUnnus; entinen SOsiaaliturvaTUnnus eli SOTU)
käytöstä aiheutuu ongelmia, koska alunperin henkilöiden yksilöintiin
(identifiointiin) tarkoitettua tunnusta on alettu käyttää myös henkilöllisyyden
varmentamiseen (todentaminen).
"Älä syytä itseäsi, ota rauhallisesti. Kukaan listalla oleva ei ole voinut estää
tietovuotoa".
Näin alkaa Helsingin Sanomien ohje
niille, joiden henkilötiedot ovat päätyneet nettiin Suomen tähän asti suurimman
tietovuodon seurauksena. Näkyvän uutisoinnin seurauksena moni on hämmentynyt
eikä tiedä, miten huolissaan tapahtuneesta pitäisi olla.
Myrkyllisten oliivien ostajien jäljitys sai median heräämään ostotietojen
käyttöön ja bonuskorttien hyödyntämiseen. Jo oli aikakin.
Kaikesta
päätellen mitään varsinaisesti laitonta ei tapahtunut. Kaupat keräävät
bonus-korteilla asiakkaiden henkilö-, perhe- ym. tiedot sekä tiedot ostojen
tuoteryhmistä ja laskujen loppusummista. Tämä kerrotaan rekisteriselosteessa ja
viestitään ulos, jos joku älyää kysyä.
Kaikille lienee varmaankin jo selvää, ettei asiakas saa todellisia alennuksia
kauppojen bonusjärjestelmistä. Kauppiaan bonuksena hyvittämät rahat on ensin
kerätty asiakkailta itseltään ylihintana. Asiakas maksaa itse omat
bonuksensa -- tietenkin.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut lausunnon,
jonka mukaan sähköpostia ei saa käyttää terveystietojen lähettämiseen. Perustelu
on sama kuin usein ennenkin: sähköposti ei ole turvallinen.
Kuka tahansa voi perustaa blogin Uuteen Suomeen vaivattomasti muutamalla hiiren klikkauksella! Keskusteluun osallistujat vastaavat itse tekstiensä sisällöstä niin blogikirjoitusten kuin kommenttienkin osalta. Lue lisätietoja alta ja tule mukaan!