Vaalisalaisuus ei ole entisensä
Eilen illalla Ylen TV-uutisissa seurattiin Pekka Haaviston vaalitilaisuutta
Rovaniemellä. Toimittaja haastatteli yleisöä ja kysyi jokaiselta, aikoiko tämä
äänestää Haavistoa. Kaikki kertoivat kantansa. Eräältä henkilöltä kysyttiin jopa
edellisen kierroksen äänestämisestä (Väyrystä, tietenkin).
Voi olla, että
toimittaja oli leikannut juttuunsa vain ne, jotka suostuivat paljastamaan
äänestyskäyttäytymisensä. Oleellista kuitenkin on että toimittaja ylipäätään
kysyi asiaa. Vielä 20 vuotta sitten ei olisi tullut mieleenkään, että
televisiossa kysyttäisiin tavallisilta ihmisiltä keitä he olivat äänestäneet.
Sehän olisi ollut vaalisalaisuuden rikkomista!
Kiitos tosi-tv:n ja
internetin, äänestämiseen ei enää liity suurta draamaa. Äänestämme
euroviisuissa, Idolseissa, Big Brotherissa -- niin, ja presidentinvaaleissa.
Joten mitä välii?
Jos paljastaa Facebookissa henkilökohtaiset tietonsa,
valokuvansa, ilonsa ja surunsa, ei ole tarvetta salata myöskään äänen saanutta
henkilöä tai puoluetta. Elämme avoimuuden ja läpinäkyvyyden aikaa.
Ne,
jotka ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ovat muuttuneet äänestäjistä
melkeinpä vaalityöntekijöiksi. Facebookissa ihmiset kertovat ketä äänestivät ja
markkinoivat valintaansa muillekin. Näkyvä liputtaminen ehdokkaan puolesta on
paikoin herättänyt kiusallista huomiota ja epäilyjä henkilön puolueettomuudesta
työssään.
Moni nettiaktiivi miettii parhaillaan, käydäkö lainkaan
äänestämässä. Yhden uurnaan pudotetun numeron merkitys on vähäinen. Netin kautta
pystyy (ehkä) vaikuttamaan useisiin muihin ihmisiin ja heidän äänestämiseensä,
mikä moninkertaistaa vaikutuksen. Mekanismi ei tietenkään ole näin suora, mutta
toisin kuin numeron kirjoittaminen lipukkeeseen, nettivaikuttaminen ainakin
tuntuu välittömältä ja tehokkaalta.
Vaalitulokseen voi nykyään vaikuttaa
muutenkin kuin äänestämällä. Siksi väite, jonka mukaan "jos et äänestä, et voi
myöskään valittaa" ei enää päde.
Tätä taustaa vasten olisi tärkeää jatkaa
sähköisen äänestämisen kehittämistä. Vaikka siinä on omat ongelmansa,
perinteinen lippuäänestys alkaa kohta vaikuttaa yhtä kömpelöltä ja epämukavalta
kuin laskujen maksaminen pankin tiskillä. Ja se näkyy myös äänestysvilkkaudessa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Eihän noita vaaleja kuitenkaan kokoajan ole, mutta olisihan se tietysti hyvä, jos pystyisi sähköisestikin äänestämään. Uskon, että nettiaktiivit kyllä käy ihan hyvällä prosentilla äänestämässä.
EDIT: Monia ääni jää kyllä antamatta, kun estyy pääsemästä vaalipaikalle esimerkiksi sairaalassaolon johdosta.
Tuli vaan mieleeni Petteri Järvisen blogikirjoituksesta, että äänestäminen pitäisi tehdä niin helpoksi kuin mahdollista, ja tällöin myös pitäisi tarkastella sähköisen kotoakäsin tapahtuvan äänestämisen mahdollisuutta.
Mielestäni demokratia ei toimi aivan oikein, jos äänestysprosentti on noin 73 tai alle.
Demokratian ongelma ei ole äänestystapa, vaan mahdollisuus vaikuttaa rahalla kannatuksen ostamiseen. Sitä tapaa näissä vaaleissa,- ja kaikissa aikaisemmissa vaaleissakin käyttävät oikeiston edustajat räikeimmin,- eli rikkaat.
Rikkaita puolustavien kannatus (Sauli Niinistö) ei olisi lähelläkään tuota luokkaa, ellei kannatusta pönkitetä (osteta) rahalla.
"Jos paljastaa Facebookissa henkilökohtaiset tietonsa, valokuvansa, ilonsa ja surunsa, ei ole tarvetta salata myöskään äänen saanutta henkilöä tai puoluetta. Elämme avoimuuden ja läpinäkyvyyden aikaa."
Olen jyrkästi toista mieltä. Vaalisalaisuus ei ole koskaan ollut pakko, vaan aina vapaaehtoinen.
Järjestelmän on kuitenkin oltava sellainen, että äänestäjän täytyy voida pitää salaisuus itsellään.
Esim. Homofobiaisella pohjanmaalla Haavistoa äänestävä tervattaisiin ja kieriteltäisiin höyhenissä, jos äänestyssalaisuutta ei olisi.
...Siitäkin huolimatta, että siellä on yhtä paljon homoja, kuin muuallakin, mutta ne nököttävät kaapeissaan. Siellä ei ole turvallista kaappinsa ovea raottaa.
Khrömh, khröhm.....Piru tuota kurkkua, kun kutittaa...
Politiikkaan liittyvää kiinnostusta tulisi myös lisätä eri keinoin, kuten kouluopetuksessa, jos haluttaisiin äänestysprosentin nousevan. Ei kaikkia vaan jaksa kiinnostaa jotkut vaalit.
Vaalihuuman tuottama yhteisöllisyys ainakin herättää äänestysvilkkautta. Politiikka tulisi tuoda yhä näkyvämmin arkipäivään, esimerkiksi nuorten esimerkein.
"Vaalisalaisuudella tarkoitetaan äänestäjän oikeutta antaa äänensä siten, että kukaan ei saa tietää, ketä tai mitä hän äänesti."
Petteri, sotket oikeuden ja velvollisuuden.
Aina voi jättää vastaamatta, jos joku kysyy asiaa. Ei se ole tyhmä joka kysyy.
Tyry. Jos äänet ovat tosiaan ostettavissa, niin kuin väität, kertoo se mielestäni enemmän äänestävästä massasta, kuin kallista kampanjaa käyvistä. Itseeni ei kampajan hinnat vaikuta, sillä haen erittäin aktiivisesti itse tietoa ehdokkaista ja puolueista, joita voisin kuvitella äänestäväni. Minua eivät vaatekaapit ja kävelytestit hetkauta.
Mitä tulee "köyhiin" ja "rikkaisiin", meillä on niin kauan ongelma, kun köyhempien asiaa ajetaan tulonsiirtokärki edellä. Siitä päivästä lukien, kun köyhyyttä aletaan vähentämään pääpainoisesti parantamalla työllistymisen mahdollisuuksi, yrittäjyyn mahdollisuuksia ja kannustinloukkuja aletaan poistamaan muutenkin kuin juhlapuheissa, alkaa tämä maa etenemään kohti parempaa yhteiskuntaa. Nyt suunta on alaspäin. Kulma vaan vaihtelee.
Alpi, jos tehtäisiin kysely (on tehtykin) jossa tavis-ihmiseltä kysytään; Vaikuttaako mainostaminen ostokäyttäytymiseesi. Käytännössä kaikki vastaavat: Ei vaikuta.
Miksi siis yritykset mainostavat,- ja käyttävät siihen valtavia summia?
Miksi mainostoimistot ovat erittäin menestyviä yrityksiä?
Ihmiset vastaavat: Mainostaminen ei vaikuta,- ja silti mainostetaan......
Joku tässä mättää Alpi.
Mikähän se olisi?
Mitä mieltä Petteri muuten on mainostamisen vaikutuksesta?
Olet sen alan tieteilijä, että tuokin varmaan on ollut pohtimisen kohteena.
Minusta relevantti kysymys, koska vaalithan perustuvat kovasti juuri mainostamiseen.
Sähköinen äänestys pitäisi todellakin saada nykyisen rinnalle. Useimmat uudet asiat pitää ottaa käyttöön ennen kuin nähdään niiden todelliset vaikutukset.
No, näissä vaaleissa monet ovat jo äänestäneet pankkitunnuksillaan Haaviston puolesta.
Vaalisalaisuuden idea on se, että vaalit tulee järjestää niin, ettei pysty todistamaan ketä äänesti. Tällä on tarkoitus estää (hankaloittaa) äänillä käytävä kauppa.
Nimenomaan näin. Petteri Järvisen mallimaissa Itä-Euroopassa äänestyslapuista otetaan valokuvia. Sillä voi sitten käydä lunastamassa parikymppisensä.
Ehdokkaan tukeminen on tietenkin sallittua. Kovin innokasta tukijaa ei lahjoa tarvitsekaan, mutta turuilta ja toreilta löytyy kyllä laitapuolen kulkijoita, joille kaljapullon hinta riittäisi. Huomattavasti kannattavampaa kuin sadan korillisen hintainen mainos Hesarissa.
En kyllä luota tippaakaan sähköiseen äänestykseen.
http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94520-mit%C3%A4-jos-stalinin...
Puhe äänestyksen helppoudesta on peite sille että halutaan saada tulos pari tuntia aikaisemmin. Siitä on kysymys. Ja Zimbabwessa saatiin viime presidenttivaalien tulokset vasta kaksi viikkoa vaalien jälkeen. Kyllä nyt muutaman tunnun pitää jaksaa odottaa.

Kommentoi 14 kommenttia