Petteri Järvinen

Vau, mikä riski! (Guggenheim)

Olin ulkomailla, kun Guggenheim-selvitys julkaistiin, joten kommentoin asiaa jälkijunassa. Näköjään ehtii hyvin, sillä selvityksen ainoa yllätys oli se, ettei mitään yllättävää ollut. Kaikki, mitä kirjoitin aiheesta vuosi sitten, pitää edelleen paikkansa.

Siitä herääkin kysymys: mihin ihmeeseen tarvittiin kahden miljoonan euron selvitystä, kun tulos oli tiedossa jo vuosi sitten?

Vuosi sitten tosin arveltiin, että Suomen Guggenheim voisi olla jotain uutta. Rakennuksen ei tarvitsisi olla perinteinen Vau-arkkitehtuurin edustaja eikä sijaintikaan välttämättä olisi Helsinki (jos Bilbaon menestystä halutaan jäljitellä, Pori tai Kotka olisi parempi valinta).

Tätä taustaa vasten raportin suositus rakentaa museo Helsingin Katajanokalle on pettymys. Sittenkin vain tavanomainen rakennus juuri sille paikalle, mistä eniten on puhuttu.

Jos olisin toimittaja, esittäisin kysymyksen: paljonko kahden miljoonan euron summassa oli suoraan Guggenheimille menevää kynnysrahaa? Selvitystyön todelliset kulut eivät voineet ylittää 200 000 euroa, ei vaikka tekijät olisivat lentäneet Atlantin yli ykkösluokassa ja lounastaneet koko vuoden New Yorkin kalleimmissa ravintoloissa. Kuka siis keräsi 90 % suomalaisten rahoista?

Guggenheimin säätiö on taloudellisissa vaikeuksissa, joten sillä on suuri intressi rahastaa niin selvityksiä kuin lisenssejä myymällä. Näikö alkaa Guggenheimin ja Helsingin yhteistyö?

Tiettävästi selvitystyössä oli ehto, jonka mukaan käyttämättä jääneet rahat palautetaan. Palautettiinko jotain? Jos ei palautettu, maksajalla on oikeus vaatia selvitys rahojensa käytöstä.

Valitettavasti nykyisessä alennustilassa medialla ei ole resursseja vaikeisiin kysymyksiin. Moni toimittaja onkin tyytynyt kehumaan G-efektin vaikutuksia ja arvostelemaan kriitikoita taiteen vihaajiksi.

Tässä tapauksessa avaimet ovat Helsingin kaupunginvaltuustolla. Sillä on muutama viikko aikaa päättää, lähteäkö 150 miljoonan euron hankkeeseen, jossa se itse kantaa kaikki riskit. Guggenheim saa voittonsa joka tapauksessa.

Ja riski tosiaan on melkoinen! Ihmiset menevät Guggenheimiin rakennuksen, eivät taiteen vuoksi. Tästä syystä Bilbaon museo menestyy, Berliinin kituu (puolet vähemmän kävijöitä kuin mitä Helsinkiin on budjetoitu).

Matti Apunen hehkutti syksyllä Bilbaon Guggenheimia nimenomaan rakennuksen vuoksi ("Itsetietoista, röyhkeää, mainiota!", HS 25.10.2011). Taiteesta hän ei maininnut mitään. Tunnettu rakennus houkutteli aikoinaan myös minut kävelemään New Yorkin Guggenheimille, eikä paljon haitannut vaikka itse museo oli jo suljettu. Tulipa sentään nähtyä kuuluisa rakennus omin silmin.

Näyttävät vau!-rakennukset kiinnostavat turisteja. Näin tulisi olemaan varsinkin Helsingissä, koska museo erikoistuisi designiin ja arkkitehtuuriin. Picasson taulut saattavat houkutella satoja tuhansia katsojia Ateneumiin, muotoilu ja arkkitehtuuri eivät.

Unohdetaan siis heti se 140 miljoonan euron budjetti. Todelliset rakennuskustannukset tulevat olemaan ainakin kaksinkertaiset.

Katajanokka on Helsingin ja koko Suomen näyteikkuna. Tällä hetkellä Kauppatori on turistin silmissä ankea ja harmaa paikka. Presidentinlinnakin on niin pieni ja vaatimaton, ettei turisti tahdo uskoa oppaan sanoja. Vau!-rakennukselle olisi käyttöä.

Mutta riski on valtava. Entä jos rakennus ei kiinnostakaan turisteja? Entä jos tuloksena on Enson pääkonttorin (jonka suunnitteli Suomen kuuluisin arkkitehti) kaltainen floppi? Onko Suomella ylipäätään varaa rakentaa hulppeita kulttuurilaitoksia toisensa perään, kun perusasiat ovat rempallaan ja maa velkaantuu?

Käsittämätöntä on, että Helsingin pitäisi päättää asia näin nopealla aikataululla. Radiossa hankkeen puuhamies sanoi, ettei aikataulu ole lainkaan tiukka, koska siitä on keskusteltu jo vuoden ajan.

Miksi sitten tarvittiin kahden miljoonan selvitys, jos kaikki oli alusta pitäen selvää? Onko realistista odottaa, että Helsinki päättää 300 miljoonan riskistä muutamassa viikossa ilman keskustelua ja omaa analysointia?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (91 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Oletko lukenut selvityksen?

"Tässä tapauksessa avaimet ovat Helsingin kaupunginvaltuustolla. Sillä on muutama viikko aikaa päättää, lähteäkö 150 miljoonan euron hankkeeseen, jossa se itse kantaa kaikki riskit. "

Perehtyisit nyt ensin asiaan. Tuossa vaiheessa ei sitouduta 150 miljoonaan.

Pekka Heliste

Aivan oikein , silloin sitoudutaan käytännössä 300 miljoonaan

Tuskinpa tuollaisesta hankkeesta noin vain hypätään ulos sehän vasta järjetöntä polittikkaa on

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Kaupunki päättää helmikuussa, siirrytäänkö hankkeessa seuraavaan vaiheeseen.

Matti Mottonen

VASTA helmikuussa 2012 päätetään sitoudutaanko hankkeeseen? Pienemmätkin hankkeet vievät pidempään.

Pitäisikö tällainen hanke kilpailuttaa: Eremitaasi tai Tretjakovin galleria tyytyisi 100 miljoonaan varmasti.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kysyt miksi. Soita kaupungille ja sano olevasi Adolf Guggenheim. Varmasti pääset puhumaan oikealle henkilölle.

Jyri Terttu

Ei siinä sitouduta. Ja Guggenheim-hankkeen ansiosta seuraava valtuusto on aika tavalla erilainen kuin nykyinen. Sen valtuuston tehtäväksi jää pysäyttää tämä järjetön hanke.

Harri Rautiainen

Petteri, kysyt: "Mihin ihmeeseen tarvittiin kahden miljoonan euron selvitystä, kun tulos oli tiedossa jo vuosi sitten?"

Selvityksessä oli paljon Suomen ja Helsingin historiaa. Olisiko niin, että Helsingin kustantamana Guggenheim-säätiön hallitukselle on selvitetty, mihin ihmeen paikkaan he ovat museotaan rakentamassa?

kati sinenmaa

Eiköhän Helsingin ja Suomen historia ole jo Digi-kirjoissa ja -kansissa; Copy-paste ei paljoa maksa. Järjetöntä verorahojen tuhlausta ja vielä järjettömämpää on väittää, että Helsingin historian selvittäminen maksaa jotakin, koska kaikki se on ollut jo nyt kaiken maailman saatavilla. Jo on typerä kukkenheim. jos ei osaa googlata Helsingin historiaa.

Harri Rautiainen

kati,
enhän minä mitenkään puolustele selvitystä tai sen hintaa.

Mutta fakta on, että isot johtajat eivät googlaa eivätkä pussaa.

Matti Palviainen

Isoilla johtajilla lienee sentään sihteeri, joka osaa kukkeloida ja sähköpostia käyttää?

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Minusta Petteri on oikeassa siinä, että tästä kahdesta miljoonasta eurosta ainakin merkittävä osa oli säätiölle menevää kynnysrahaa. Selvityksessähän on kyse ennen kaikkea siitä, että asiaa myydään jenkkipäättäjille.

Petteri on myös oikeassa siinä, että Guggen rakennus olisi Vau! -projekti ja Katajanokka todella tarvitsisi Vau! -rakennusta. Pressanlinna on kaikkea muuta kuin Linna, Kauppatori taas on pieni ja hiljainen. Espan puisto on hieno.

Sekin pitää paikkansa, että kyseessä on iso riski.

Toisaalta... montaako *rakennusta* Helsingissä käydään katsomassa?
- Tuomiokirkko
- Temppeliaukion kirkko
- (Finlandia-talo, ehkä)
- (Ateneum, ehkä)

kati sinenmaa

Minä rakensin ihan omin käsin täysin ilmaiseksi WAU-rakennuksen Pohjois-Pasilaan. Jos joku haluaa wautella, niin menköönsä sinne. On erittäin typerää ajatella, että WAu-akkitehtuuri muka maksaa jotakin. Antakaa mulle tontti Töölönlahdelta tai Katajanokalta, niin rakennan sinne ilmaiseksi vaikka mitä.

Suomessa sallitaan ainoastaan neliön muotoiset 3-kerroksiset rakennukset, joiden kylkiin pultataan jotakin töröjä siksi, että saataisiin arkkitehdin sileäaivoinen neliömäisyys piilottua. Katsokaa vaikka Kiasmaa; se on pelkkä laatikko, jonka yhtä reunaa on hieman pyöristetty ja päälle liimattu sinkkipellit, ja sitten tuollaista tympeää rakennusta kehutaan

Nykyarkkitehdit ovat episykliarkkitehteja -- tarkoittaa juuri sitä, että he piirtävät aluksi neliön, johon sitten lisäävät sen verran episyklitöröjä, jotta saisivat neliön piiloon. Alwar Aalto sentään oli puhtaan linjan sileäaivoinen neliöarkkitehti.

Jenni Martin

Guggenheimissä on lippuluukku. Se rakennettakoon ja sitä pyöritettäköön yksityisellä rahalla kuten mitä tahansa liikeyritystä.

Mutta ei senttiäkään julkisia varoja kyseiseen hankkeeseen.

Jyri Terttu

Katajanokalle voitaisiin rakentaa maailman pienin pilvenpiirtäjä, yksikerroksinen. Korostamaan suomalaisten vaatimattomuutta.

Markku Laaksonen

Miksi G-hankkeeseen, francicing-ajatukseen, pitiäisi ryhtyä. Olisi syytä kehittää oma brändiä omin voimin ja verkottumalla sopivien kumppanien avulla.
Hanke toimisi kulttuurimarkkinoinnin esimerkkinä ja oppimisvälinenä. Tie on taatusti kivinen, mutta ilman hikeä ja verta ei synny mitään.

kati sinenmaa

Meillä on Kalevala, josta saisi monta ideaalista rakennusta,
- joista jokainen olisi sampo.

Pekka Heliste

Katselin tuota Guggenheim selvitystä ja 2 miljoonaa euroa moisesta paperista on todella pöyristyttävä.

Suurin osa on vain yleisesti netistä saatavaa yleisinfoa eri museoiden toiminnasta.

Mutta puuttuu oleellisia kohtia esim moniko kävijöistä on ns ilmainen kävijä eli kuluttaa vain lattiaa.Kaikissa museoissa n puolet kävijöistä on ns ilmasikävijöitä, mutta G selvityksessä nämä lasketaan maksulliseksi

Kävijämäärässä ei ole huomioitu uuden toimijan aiheuttamia kävijämäärien laskua muihin laitoksiin

Hanke on tyypillinen julkisen sektorin hanke , jossa hankekustannukset alimoitetaan tarkoituksella, jotta hankkeelle saadaan hyväksyntä
Sen jälkeen ei ole väliä paljonko se todellisuudessa maksaa, koska ei esim Musiikkitaloakaan kukaan uskalla jättää keskeneräisenä töröttämään keskelle kaupunkia.
Ei edes poliittinen oppositio uskalla tehdä sellaista.
Liian suuri poliittisen päätännän heikkouden muistomerkki

Niinpä Musiikkitalokin esiteltiin alle 100 miljoonan hankkeena mutta toteutuneet ovat 170-180 miljoonaa ja piilokulujakin varmaan löytyy jos etsitään

Inflaantion vuoksi kustannukset ovat nousseet vain alle 10 % eli n 10 miljoonaa, 70-80-miljoonaa on alkuperäisen laskelman sisältämän huijauksen osuus

Guggenheimon taustalla toimii sijoittja Carl Gustaf Ehrnrooth, joka valittiin syyskuussa 2008 Solomon R. Guggenheimin säätiön hallitukseen

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa. Suuret investoinprojektit etenevät vaiheittain ja projekti voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Kaikkieen museooihin vertaaminen ei ole relevanttia. Guggenheim toteutuessaan lisää myös muiden laitosten kävijämääriä.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Luepas Lauri tämän päivän Hesarista G-sopimukseen tulevasta miljoonasakosta. Kun tällainen koneisto käynnistetään, sitä ei niin vain pysäytetä.

Lue myös kohta, jossa sanotaan miten Guggenheimin edustajan pitää hyväksyä rakennuksen arkkitehtuuri.

Netissä näyttää muutenkin olevan niin, että mitä vähemmän kirjoittaja tuntee asiaa, sitä äänekkämmin hän tuo mielipiteensä esille.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

So what? Yhteistyörpojekteissa sopimussakot ovat yleisiä. Prosentin luokkaa ...

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Olet kyllä uskomaton "keskustelija"...

Hohhoijaa. Antaa olla.

Juhani Kinnunen

Guggenheim-museossa ei ole mitään järkeä:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/01/1...
Lisää linkin takana.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Iltalehden juttu on täynnä harrastelijamaisia spekulaatioita.

Käyttäjän husaari57 kuva
Harri Saari

Lauri G: Vaikuttaa siltä, että kannatat ko. museon rakentamista. Et taida kuitenkaan olla nykyinen helsinkiläinen eli yksi hankkeen maksajista? Helpottanee myönteistä suhtautumistasi.

Juhani Kinnunen

Kyseessä on blogi, ei juttu. Siinä laskelma kuluista ja tuotoista, josta saadaan tulos, että hankkeessa ei ole mitään järkeä.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Esimerkiksi:

Bilbaon museon kävijämääräksi arvioitiin esiselvityksessä 600 tuhatta, mutta on nyt miljoona. Museon työllistävä vaikutus on 4000 henkilötyövuotta. Kävijöistä esimerkiksi 7-8 prosenttia on Saksasta ...

Helsinkiin tulee vuosittain noin 300 risteilyalusta. Väylämaksu on 40000 euroa. Päälle sitten liikenne Tukholmasta, Tallinnasta, jne.

jne.

Suurin osa hyödyistä epäsuoria...

Lalli Laaksonen

Halukkaat esim Guggenheim ostakoot tai vuokratkoot tontin. Tontti annetaan tarjouskilpailun perusteella. Tontille on pieteetillä eli Uspenskia kunnioittaen rakennettava jokin toiminto, joka lisäksi uskottavasti vahvistaa suomalaisen taiteen, kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä kalevalaiseen pohjaan nojautuen.

Ostaja rakentakoon kaiken ja operoikoon 5-10 vuotta. Niin saadun kokemuksen perusteella ostaja saa myydä funktion taloineen Helsingin kaupungille ensisijaisesti ja toissijaisesti jollekin muulle. Talous ja toimivuus tiedetään silloin hyvin, joten ei tarvitse ostaa mitään sikaa säkissä eikä liian kovalla hinnalla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Täällä käydystä keskustelusta päätellen kaikki kokoomuksesta kommunisteihin ovat samaa mieltä, että Guggenheim hommassa on menossa suuri kusetus. Ikään kuin, että Pajunen haluaa oman puumerkkinsä, maksoi mitä maksoi. Joten ihmeeltä tuntuisi, jos valtuusto noin vain näyttää vihreää valoa. Siinä tapauksessa kyllä kuntauudistuksen järkevyyttäkin voi epäillä, jos Helsingin (suuri kunta) valtuusto (paljon demokraatisesti valittuja järki-ihmisiä) on käytännössä kunnanjohtajan (kaupunginjohtajan) kumileimasin.

Neuvotteluasema on todella kummallinen. Ihanaa, Guggenheim tulee, paljonko haluatte rahaa? Kannattaisiko pistää hiukan aikaa Kiasman lisäideointiin. Ei se ihan halpa rakennus tainnut olla sekään.

Lalli Laaksonen

Kruunuvuoren silta oli kans samanhintainen. Pajusella on kova kiire saada itselleen monumentti. Sääli, sillä mies on muuten ihan ok.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Useimmat halukkaat eivät ole saaneet Guggenheimia rahallakaan. Eikä Guggenheim ole vielä tehnyt päätöstä, haluaako Helsinkiä ylipäätänsä.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Älä nyt hölmöjä kirjoita.

Guggenheimien hankkeet ovat kaatuneet rahoitukseen, heille itselleen raha kyllä kelpaa: http://www.mikkoniskasaari.fi/node/121

kati sinenmaa

Guggenheim on tehnyt päätöksen. Se itse ei laita penniäkään yhtään mihinkään hankkeeseensa, vaan se käyttää typeryyttä hyväkseen.

Itse en kehtaisi. Typeryyden hyväksikäyttäjät ovat itsekin typeriä.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Guggenheim toimii samalla franchising-periaatteella kuin McDonalds: se myy valmista, nimeään kantavaa konseptia halukkaille yrittäjille, jotka itse kantavat riskin.

Tämä ei tee toiminnasta yhtään vähempiarvoista, mutta se kertoo, ettei taustalla ole muuta aatetta kuin bisnes. Taide on Guggikselle bisnestä. Siksi Helsingin on syytä ymmärtää, millaiseen leikkiin se on lähtemässä, ja varoa ettei joudu kauniiden puheiden pyörryttämänä maksamaan toisten voittoja.

Siksi "halukkaat eivät ole saaneet Guggenheimia rahallakaan" -puheet ovat suorastaan vaarallisen harhaanjohtavia.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Toisaalta, onko se niin huono juttu että taide on bisnestä?

Kalle Lehtonen

"Onko realistista odottaa, että Helsinki päättää 300 miljoonan riskistä muutamassa viikossa ilman keskustelua ja omaa analysointia?"

Huomattavasti epärealistisempaa tarjouksen hyväksyminen on, jos sitä harkitaan pidempään ja perusteellisemmin. Siksi kiirus ;-)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Kaupunki päättää helmikuussa, siirrytäänkö hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Suuret riskipitoiset investointihankkeet etenevät vaiheittain ja hanke voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa.

Jyri Terttu

Monessa kaupungissa vastaava hanke onkin keskeytetty, viimeksi Vilnassa. Menetettyjä miljoonia ei takaisin saada.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Keskeytetty monista eri syistä. Kuuluu riskipitoisten investointiprojektien luonteeseen, eikä ole mikään syy moitiskella Helsingin projektia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

No, mikä on seuraavan vaiheen hintalappu? Sitten päätetään taas seuraavasta vaiheesta. Ja jossain vaiheessa todetaan, että tähän on nyt tärvätty niin paljon rahaa, että pitää tehdä homma loppuun. En ole käynyt Bilbaossa enkä menekään sinne vain Guggenheimin takia. Olen käynyt Berliinissä ja Venetsiassa mutta kummassakaan en ole käynyt Guggenheimin museossa. Varmaan kannattaisi. Berliinissä kävin Neue Nationalgaleriessa, koska siellä sattui olemaan "Die schönsten Französen kommen aus New York".

Kalle Lehtonen

Osaatko Lare vastata mihinkään kritiikkiin muuten kuin höpöttömällä?

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Miksi toistelet tuota, että hankkeen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa? Miksi varsinkaan käytät sitä argumenttina sen puolesta, että pitäisi jatkaa hankkeessa eteenpäin? Mitä enemmän hankkeeseen on jo uponnut kustannuksia, sitä vähemmän järkeä on lopettaa se kesken.

Jyri Terttu

Miski muuten lipun hinta Helsinkiin suunnitellussa museossa (12e) on kaksinkertainen verrattuna Bilbaoon (6e) ja kolminkertainen verrattuna Berliiniin (4e)?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

€12 admission fee for 40% of visitors, €10 discounted admission fee for 40% of visitors, 20% free admissions ...
VUONNA 2018 !!!

Helsingissä yleinen hinta on 8€.

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

Ei ensimmäistäkään kuukkelia ennenkuin leipäjonot ja asunnottomien jonot ovat poistettu.

Minusta on irvokasta edes ehdotella mitään kuukkeleita tällaisessa taloustilanteessa.

Kysyn samaa kuin moni muukin: jos se on niin hyvä bisnes niin miksei siihen löydy rahaa muualta kuin veronmaksajilta? Ovatko sijoittajat niin tyhmiä etteivät tajua esim. Lauri Gröhnin laskelmia?

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Ei Laurilla ole mitään laskelmia. Vain hankkeen kriitikoilla on laskelmia. Puolustajat nojaavat toiveisiin ja odotuksiin, joita ei voi (eikä tarvitsekaan) muuntaa rahaksi. Sehän olisi vulgääriä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ilmeisesti et ole koskaan ollut tekemisissä riski-investointien kanssa. Hankkeen kriitikoilla ei ole mitään relevanttia laskelmaa kuten ei hankkeen suunnittelijoillakaan tässä vaiheessa. Riski-investointejen suunnittelu etenee vaiheittain ja voi katketa missä vaiheessa tahansa. Nykytiedoilla voidaan tehdä päätöksiä vain arkkitehtuurikilpailusta. Jos se tuo Helsingille melkoisesti näkyvyyttä. Helsingin kannalta kyseessä ei siis ole pelkkä taideinvestointi. Kokonaishyötyjen arviointi tarkentuu ajan kuluessa.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Voimme laskea rakennuskustannuksia, lisenssimaksuja ja pääsymaksutuloja. Ja juuri näihin laskelmiin kriitikot nojaavat.

Kannattajat puhuvat kokonaishyödystä, jota ei edes voi laskea. Siksi he eivät perusta myöskään kululaskelmista, ja sen vuoksi koko homma on toiveiden varassa.

Esitäpä malliksi Kiasman Helsingille tuottamat kokonaishyödyt. Rakennus on tuottanut rahaa ja mainetta kaupungille jo kohta 15 vuoden ajan, joten luvut ovat varmaan selvillä?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eipä uskoisi sinun tekevän noin höpsöä kysymystä. Luulisi, ettet tiedä mitä brändi tarkoittaa.

Toisekseen kokonaishyötyjen arviointi ei ole Guggenheimin selvityksen tehtävä.

Billbaon Guggenheimissa on vuosittain miljoona kävijää. Kaupungille mahtavat hyödyt siitä.

kati sinenmaa

Kukkeni, Bilbao, pääsymaksu yksi aikuinen, 6 €
http://212.55.30.76:8080/EuromusLink_jsp/Valoracio...

Puolet pääsee ilmaiseksi.
Bilbaossa on runsaasti arkkitehtonisia nähtävyyksiä,
- jotka ovat kävelyetäisyydellä toisistaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilbao

Kalle Lehtonen

Jep, ja oleellista on tämä: kuka kantaa hankkeen kustannusarvioon sisältyvät epävarmuudet ja riskit?

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

Lauri, kuinka paljon kävijöitä olisi ilman Guggenheimia Bilbaossa?

Onko varmasti Guggenheim se syy mennä Bilbaooon?

Miksi niin moni Guggenheim on epäonnistunut? Jos siis Guggenheim itsessään on moinen yleisömagneetti?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

80% tulee alueen ulkopuolelta. Bilbaosta on tullut risteilyjen solmukohta:
http://www.cruisecompete.com/vacations/visits/bilb...

Helsingiin tulee lähes 400000 vierasta yksittäisissä risteilyaluksissa ja määrän arvioidaan lisääntyvän siinä 100 tuhannella jos G perustetaan.

kati sinenmaa

Ne ovat muutamam tunnin risteilyvieraita; luuletko, että ne haluaa nähdä täällä sellaista, jota he voivat nähdä kotonaankin?

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

Lauri, et sitten vastannut yhteenkään kysymykseen, miksi edes vaivauduit näpyttelemään...yritetään kerran vielä:

Lauri, kuinka paljon kävijöitä olisi ilman Guggenheimia Bilbaossa?
Vastaus: KPL.

Onko varmasti Guggenheim se syy mennä Bilbaooon?
Vastaus:

Miksi niin moni Guggenheim on epäonnistunut? Jos siis Guggenheim itsessään on moinen yleisömagneetti?
vastaus:

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Bilbaon museon kävijämääräksi arvioitiin esiselvityksessä 600 tuhatta, mutta on nyt miljoona. Museon työllistävä vaikutus 0n 4000 henkilötyövuotta. Kävijöistä esimerkiksi 7-8 prosenttia on Saksasta ...

Investointihankkeet etenevät vaiheittain. "Epäonnistuminen" on hieman harhaanjohtava sana suurille riskihankkeille ja etenkään niistä ei voida tehdä mitään johtopäätöksiä Helsingin suhteen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Helsinkiin tulee vuosittain noin 300 risteilyalusta. Väylämaksu on 40000 euroa. Päälle sitten liikenne Tukholmasta, Tallinnasta, jne...

kati sinenmaa

Sittenhän se on selvä, että kyseessä on korruptiotapaus:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/helsinki_sel...
"Janne Gallen-Kallela-Sirén on hallituksen jäsen Carl Gustaf Ehrnrothin osaksi omistamassa laivojen öljy- ja pilssivesistä polttoainetta valmistavassa Ekoport yhtiössä."

kati sinenmaa

Oikeesti n!. Heppu hyötyy risteilylaivoista, joten selvää on, että niitä pitää saada lisää, ja mikä olisikaan parempi kuin kannattaa mieletöntä turistikohdetta...

Kyseinen hepppu ei taatusti kannata turismin vähennystä, vaan vain sitä, että vaikka maailma hukkuisi paskaan, niin turisteja vaan lisää - koska hän hyötyy turismista.

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

No hohhoijaa X 100.

On se vaan vaikeaa joillekin vastata siihen mitä kysytään.
Näyttää olevan varsinkin näiden vanhempien herrojen vaiva.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Suosittelen, että tutustutte 186 sivun esiselvitykseen, ennenkuin jatkatte harhaisia heittojanne:
http://www.hel.fi/hki/helsinki/en/Services/Culture...

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

"....ja etenkään niistä ei voida tehdä mitään johtopäätöksiä Helsingin suhteen."

"Suosittelen, että tutustutte 186 sivun esiselvitykseen, ennenkuin jatkatte harhaisia heittojanne:"

Suosittelen että menet sinne Bilbaon kukkeliin, tulee veronmaksajille halvemmaksi nuo sinun eliittiharrastukset, huoh, ja voih, ja iik ja kääk.

"Timo ei vaan nyt tajuu"

Kalle Lehtonen

Mitkä ovat ne perusteet joiden mukaan veronmaksajilla olisi velvollisuus kantaa tähän hankkeeseen sisältyvät riskit?

Pertti Metsä

Ne miljoonat perusteet ovat veroparatiiseissa salaisilla tileillä.

kati sinenmaa

Käviskö vastaukseksi Yrittäjävastuu?

Kapitalismin viimeinen vaihe on aina sosialismi;
- Sodialisoidaan riskit.

Saman aikaan toisaalla; Sossun kantasuomalaisista asiakkaista halutaan yksin yrittäjiä, jotta sossu voisi sosialisoida hyvinvointivaltion sossun asiakkaille. Suuryrittäjät taasen ovat automaattisesti suojattu riskeiltä verovaroilla.

Henri Tuhola

Olisin voinut halvemmallakin arviolla sanoa ettei tällainen projekti ole mistään kotoisin eikä siihen kannata valtion osalta sijottaa edes kahvikuppia.

Kauko Aatos

"Rakennuksen ei tarvitsisi olla perinteinen Vau-arkkitehtuurin edustaja eikä sijaintikaan välttämättä olisi Helsinki (jos Bilbaon menestystä halutaan jäljitellä, Pori tai Kotka olisi parempi valinta)."

Porissa on yksi euroopan tunnustetuimmista modernin taiteen kokoelmista ja siihen tukeutuva toimiva museo, joten guggeilla tuskin siellä tarvetta on. Wow-arkkitehtuuri on suomen ilmastossa havaittu nopeasti tip-tip -arkkitehtuuriksi. Hanketta tukevat mm. harkimo, erkko, ehrnrooth, gallen-kallela ja pajunen. Eiköhän siinä riitä jo rahoitustaustaa. Mäkkäriin tätä kusetusta on turha verrata - yksikään franchising-konsepti ei voisi toimia noin huonolla onnistumissuhteella (1:7-1:9) ja tuotto-odotuksella.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Onko kukaan muuten käynyt Bilbaon Guggenheimissa *omalla rahalla*? Tiedän, että poliitikkoja ja kuntien virkamiehiä on sinne viety erilaisilla tekosyillä, mutta onko joku itse maksanut matkansa?

Pitäisi itse käydä katsomassa. Käytännön vinkit tervetulleita.

Pekka Heliste

Carl Gustaf Ehrnrooth pääsi 2008 Guggenheimin hallitukseen, mutta tuskinpa hän sinne ilmaiseksi pääsi

G:llä on mennyt heikosti näissä konseptikaupoissa, 2000-luvulla 10 suurta hanketta on peruuntunut kun vastaanottava osapuoli on huomannut vedätyksen.Kohteet ovat olleet monissa maailman metropoleissa ja kun niissä ei onnistuta niin tuppukylätkin jo kelpaavat

Ja niinpä hallitusjakkarat myös ovat alkaneet heilua.
Ehnroothin edeltäjä joutui lähtemään juuri epäonnistumisten takia
Ehnroothin ainoa mahdollisuus onnistua on Suomessa ja suvun poliittisilla suhteilla mukaan on saatu Kokoomus , Vihreät, RKP ja vähän muitakin

G on lähinnä rikkaan porvariperheen vesan uran pönkittämistä, ei tässä Suomen varonamksajan etu paina mitään.Onhan isä itse Casimir Ehnrooth, joten suhteita löytyy vieläkin vaikka suvun valta on vähentynyt

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

HS tänään: "Hallitus vastaa säätiön strategiasta, nimittää New Yorkin museon johtajan ja auttaa varainhankinnassa. Säätiö edellyttää säännöllisiä rahalahjoituksia hallituksen jäseniltä.

Ehrnrooth ei halua kertoa summia, mutta mittakaavasta kertoo se, että museotoiminnan hyväksi säätiö keräsi vuonna 2009 runsaan 16 miljoonan euron lahjoitukset. The New York Timesin mukaan säätiöllä on silti talousvaikeuksia."

Yleensä hallituksen jäsenille maksetaan, tässä tapauksessa on päinvastoin.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kahden miljoonan euron selvitys on aika kallis. Hintaa voi hämmästellä ja laskeskella suuntaan tai toiseen. On kuitenkin huomioitava, että ei ole lainkaan tavatonta että maailmanluokan konsultit veloittavat tonnin tunnilta.

Voidaan myös verrata musiikkimaailmaan. Paljonko maksaa kahden tunnin rock-show? Rollarit maksaa puoli miljoonaa, Peitsamo tulee halvemmalla. Joidenkin mielestä Peitsamo on jopa parempi. Paljonko maksaa käsilaukku? H&M:stä saa viidellätoista eurolla, Louis Vouitton maksaa neljikymmenkertaisesti - vähintään. Siltikin H&M:n kassi voi olla isompi ja kivemman näköinen.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Tässä työssä ei varmaankaan ole ollut tarvetta maailmanluokan konsulteille, kun lopputuloskin on ollut ennalta tiedossa.

Realistinen tuntilaskutus raportista, joka esittelee mm. Suomen historiaa ja muiden museoiden kävijämääriä, olisi 50-100 euron luokkaa.

Vaikka summasta olisi mennyt miljoona kynnysrahana suoraan Guggikselle, toisella miljoonalla olisi saanut 10 000 - 20 000 työtuntia (unohdetaan ne alvit kun kyse on karkeasta arviosta).

Työpäiviä vuodessa max. 250 eli laskua 40 - 80 tunnista joka päivä, tarkoittaisi että raporttia oli työstämässä 6-12 konsulttia joka ikinen työpäivä. No way!

Eikö Helsingin kaupunginvaltuustoa tosiaan kiinnosta, mihin sen rahoja käytettiin?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"Realistinen tuntilaskutus"

Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä tuosta tuntilaskutuksesta. Toisaalta olen sitä mieltä että Louis Vuittonin laukutkin ovat hinnaltaan epärealistisia. Mielestäni myöskään viuhahduslogo tai kolme raitaa eivät nosta t-paidan arvoa kaksikymmenkertaiseksi. Hinta määräytyy kuitenkin sen mukaan mitä ollaan valmiita maksamaan. Guggiksen raporteista on oltu valmiita maksamaan miljoonakorvauksia, joten se on niiden hinta.

"Eikö Helsingin kaupunginvaltuustoa tosiaan kiinnosta, mihin sen rahoja käytettiin?"

Nimenomaan!

Konsulttityöstä on oikeutettua saada kunnollisesti eritelty selvitys siitä mihin rahat on käytetty. Tämä on äärettömän tärkeää siksikin, kun saman laskutuslogiikan mukaan edetään nyt satakertaisiin summiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Oletko Petteri jo vihdoin lukenut raportin vai taisteleko vain edelleen omien olkiukkojesi kanssa? Edellinen viittaa siihen...

PS
Ilmeisesti et ole koskaan työskennellyt ulkomailla ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joku kuitenkin kysyy millä rahoilla se taide hankitaan ...

The permanent collection of the Guggenheim Foundation will not form a centerpiece of the new museum. Since the museum is largely noncollecting, featuring works of art for long periods of time is not anticipated. Rather, the works on view will be ever changing. Leveraging Helsinki’s strong festival tradition, the museum would supplement a standard roster of two to three major exhibitions staged each year along with three to five smaller exhibitions and a robust schedule of multidisciplinary and discursive public programs. Enhanced by new media and interactive technologies, these temporal programs will comprise special workshops, talks, film/video installations, panel discussions, performances (music/dance/movement/ improvisational), and other participatory engagements. (s80/186 esiselvityksestä)

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Sitten olisi vielä kiva tietää, paljonko lisenssin uusiminen 20 vuoden kuluttua tulee maksamaan.

Ymmärtääkseni 30 miljoonan lisenssi on voimassa vain 20 vuotta, jonka jälkeen sen käytöstä pitää neuvotella uudelleen. Käytännössä Helsingin neuvotteluasema on heikko -- on pakko maksaa mitä iso G. vaatii. Muuten suomalaisille jää iso, tyhjä rakennus, jota ei saa enää kutsua Guggenheimiksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Helsinki ei maksa tuo lisenssiä ...

Älä sekoita esiselvitystä ja esisopimusta!

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Ihan sama, maksaako sen yritykset vai Helsinki.

Mutta ymmärrät kai, että jos yrityksiltä ei 20 vuoden päästä löydykään kiinnostusta maksaa Guggiksen pyytämää hintaa (joka voi olla mitä tahansa), koko lasku putoaa veronmaksajien syliin? Muutoin meille jää tyhjä rakennus ilman Guggenheim-franchisingia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Helsinki käyttää 105 miljoonaa länsisataman alueen kunnostamiseen.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Loistava argumentti. Hohhoijaa.

(Länsisataman arvo investointina on ehkä hieman helpommin laskettavissa, eikä päätöstä tehty muutamassa viikossa).

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Esimerkki tuo esille suuruusluokkia niitä ymmärtämättömille.

Investoinnit laskettavuus ei liene se investointikohteiden tärkein kriteeri, paitsi byrokraateille ...

Jyri Terttu

Me helsinkiläiset pääsemme äänestämään syksyn kunnallisvaaleista mm. tästä Guggenheimista. Kunhan ehdokkaat tuovat kantansa ajoissa näkyviin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Lapsellinen ajatus.

Turku käytti kulttuurikaupunkiuteen 50 miljoonaa. Menestys oli suurenmoinen. Helsingissä jupistaan jo parin miljoonan esiselvityksestä...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Katsoinpa huvikseni, mitkä ovat Petterin ainoat kulttuuriblogit:

Arhinmäki oopperajuhlilla punaisissa tennareissa
28.7.2011 20:34 Petteri Järvinen Kulttuuri, kulttuuri, ooppera, Guggenheim
Paavo Arhinmäki otti uuden pestinsä vakavasti: hän käski autonkuljettajansa suunnata Savonlinnaan, jotta tuore kulttuuriministeri pääsi ensi kertaa elämässään katsomaan oopperaa. Ministeriltä ei suurta asiantuntemusta vaadita, mutta on toki hyvä jos tietää auttavasti mistä eri taidemuodoissa on kyse.

Guggenheim tulkoon Suomeen omilla rahoillaan
18.1.2011 14:24 Petteri Järvinen kulttuuri
Hesarin otsikko lupaa paljon: "Helsinki saattaa saada Guggenheimin". Ihan noin vain, ilmaiseksi? Ei sentään, jo pelkkä asian selvittäminen maksaa kaksi miljoonaa euroa. Se nyt on pikkuraha, kun kyse on sentään taiteesta. Ilmankos Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi rahoituksen ja työ alkaa välittömästi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Guggenheim on Yhdysvalloissa rekisteröity voittoatuottamattomaksi säätiöksi, jolta jo liittovaltion laki kieltää kaikenlaisen voiton tavoittelun ja liiketoiminnan. Kaikki säätiön saama tulo laitetaan takaisin taiteen tukemiseen muodossa tai toisessa."

Toimituksen poiminnat