Linnan juhlista vuoden Twitter-tapahtuma

YLE oli rakentanut järjestelmän, joka näytti Twitter-kommentit teksti-tv-sivulla kuvan päällä. Ja kylläpä kommentteja tulikin! Suomalainen #linnanjuhlat aihetunniste (hashtag) nousi hetkeksi maailman suosituimpien Twitter-aiheiden joukkoon. Sellaista ei tiettävästi ole tapahtunut koskaan aiemmin. Viimeistään nyt voi sanoa, että Twitter on lyönyt itsensä läpi Suomessa.

Twitter-kommentointia on käytetty aiemminkin, mm. juhlissa vuosi sitten, mutta vasta nyt tviittaajia oli niin paljon, että kriittinen massa ylittyi. Me katsojat teimme Twitterin kautta muutoin aika tylsästä ja kaavamaisesta lähetyksestä ihan uudenlaisen.

Katsojien apu tulikin tarpeeseen, sillä suomenkieliset juontajat sotkivat henkilöiden nimet pahemman kerran. Ehkä ensi kerralla juontajat voivat keskittyä ilmapiirin kuvaamiseen ja jättää henkilöiden tunnistamisen sosiaalisen median tehtäväksi? Joukkoistaminen toimii. Tviittaajia on niin paljon, että jokaiselle vieraalle löytyy joku, joka tunnistaa hänet. Ja muistaa nimenkin oikein.

Ahkerat tviittaajat näyttivät, mitä yhteisöllinen televisiokokemus voi parhaimmillaan olla. Tämä oli sitä, mitä visioitiin 1990-luvun lopun digi-tv-haaveissa: sisältöä, jota katsojat tekevät toisilleen. Somen kautta katsojista muodostui ryhmä, johon kuka tahansa saattoi liittyä, ja näin päästä osallistumaan tapahtumaan. Kukaan ei jäänyt yksin, vaikka katsoi ohjelmaa kotonaan.

Kokemus olisi ollut vielä parempi, jos linnavieraiden joukossa olisi ollut aktiivisia tviittaajia. Nyt heitä oli vain muutamia, eivätkä heidän tviittinsä näkyneet aihetunnisteella.

Katsomosta tviittailijat osoittivat loistavaa kekseliäisyyttä ja erinomaista huumorintajua. Osa ehdotuksista oli rohkeita, mutta toteuttamiskelpoisia. Tosiaan: miksei jokaiselle vieraalle voisi lähettää kutsukirjeen mukana pienen rfid-sirun tai jopa QC-koodin juhlapukuun kiinnitettäväksi? Mikseivät paikalla olevat toimittajat voisi kuunnella katsojien ehdotuksia siitä, ketä haastatella seuraavaksi?

Ja mitä juhlaväki olisikaan tuuminut, jos tviittien virta olisi heijastettu salin seinälle? Se toimii hienosti seminaareissa, miksei siis linnan juhlissakin? Seuraava presidentti voi luoda jotain omaa ja rohkeaa - jotain, mikä palauttaisi uskon Suomeen teknologiamaana. Halosen aika on nyt nähty, eikä häneltä ole juurikaan riittänyt kiinnostusta tälle sektorille.

Tviittaajien luoma sisältö oli niin hauskaa, että joku mainitsi tuskin malttavansa katsoa tv-kuvaa tviittien viedessä kaiken huomion. Ei ihme: toisin kuin linnan jäykistelyt ja tärkeilyt, some oli aitoa ja rehellistä. Sellainen toimii aina.

YLElle tapahtuma antaa pohdiskelun aihetta. Monet seurasivat lähetystä nettitelevision kautta ja osallistuivat siihen itsekin tviittaamalla. Jos YLEn palveluita tuotetaan ja käytetään jatkossa yhä enemmän netin kautta, toiminta on myös rahoitettava siellä. Maksamattomuuden perusteluksi ei enää riitä se, ettei omista tv-vastaanotinta.

YLE mainosti lähetyksen tulevan ensi kertaa teräväpiirtona. Osa kameroista oli kuitenkin SD-tasoa ja kuva vain skaalattiin ylöspäin. Vaihtelu HD:n ja SD:n välillä oli ärsyttävää. Eikö YLEllä tosiaan ollut riittävästi HD-kalustoa vai oliko lähikuviin tarkoituksella valittu heikkolaatuisempia SD-kameroita? Olisiko HD-kuva ollut liian armoton juhlavieraille?

Joka tapauksessa: hyvin tehty, some! Hyvä me.