Tietoyhteiskuntaa Suomen tapaan: sähköpostin käyttö kielletty

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut lausunnon, jonka mukaan sähköpostia ei saa käyttää terveystietojen lähettämiseen. Perustelu on sama kuin usein ennenkin: sähköposti ei ole turvallinen.

Miten ihmeessä suomalainen tietoyhteiskunta voi ikinä kehittyä, jos uusia työtapoja ei uskalleta ottaa käyttöön? Ihanko oikeasti vielä 2010-luvulla asiointi terveyskeskukseen pitäisi hoitaa puhelimella tai paperisella kirjeellä?

Oikeusasiamiehen lausunto on vastaus kansalaisen tekemään kanteluun. Asian yksityiskohdat eivät käy ilmi päätöksestä, mutta ilmeisesti kyse on tapauksesta, jossa joku terveydenhuollon edustaja on vastannut asiakkaan kysymykseen sähköpostilla. Ja niin ei saa tehdä -- tietosuojasyistä.

Ratkaisussa todetaan sairaanhoitopiirin menetelleen julkisuus- ja henkilötietolain vastaisesti, kun kantelijalle on lähetetty avoimessa verkossa sähköpostiviesti, josta käy ilmi, että hän on saanut sairaanhoitopiiristä terveydenhuollon palveluita. Viimeksi mainittu tieto on julkisuuslain mukaan salassa pidettävä.

Perusteluissa viitataan tietosuojavaltuutetun toimiston 3.1.2007 antamaan ohjeeseen, jonka mukaan salassa pidettävät tiedot eivät suojaamattomassa sähköpostissa ole suojattuja sivullisilta ja edelleen: jos asiakas lähettää esimerkiksi aikavarauksen sähköpostilla, siihen tulee vastata puhelimella tai kirjallisesti. Sama koskee myös muita tiedusteluja, joihin ei voida vastata yleisellä neuvolla paljastamatta asiakkaan nimeä tai muita asiakastietoja.

Suomessa on luultavasti maailman tiukin sähköisen viestinnän suoja. Sähköposti on kaikissa oloissa luottamuksellista viestintää, jota sen paremmin työnantajalla kuin puolisollakaan ei ole oikeus lukea. Miksi säädetään tiukkoja lakeja jos kuitenkin katsotaan, ettei viestintä ole luotettavaa? Mikä voisi viranomaisen mielestä olla se tilanne, jossa sähköposti voisi laillisesti päätyä vääriin käsiin? Jos sähköposti ei ole luotettava, miksi laki kuitenkin suojaa sitä ikään kuin se olisi?

Aina on tietenkin olemassa tahallisen urkinnan, näppihäiriön tai teknisen virheen vaara. Mutta yhtä hyvin joku voi urkkia kirjeen sisällön tai kirje voi päätyä väärälle vastaanottajalle. Ja puhelinsoitto se vasta turvaton onkin: utelias työtoveri tai perheenjäsen kuulee keskustelun helposti.

Kaikki kansalaiset eivät luota nettiasiointiin. Heillä tulisi jatkossakin olla oikeus kieltää sähköpostin käyttö oman mielenrauhansa takaamiseksi. Nyt nekään asiakkaat, jotka suorastaan pyytävät asiointia sähköpostilla, eivät voi saada sitä. Turvallisuussyistä. Tähän viittaa oikeusasiamiehen lausunnossa virke Asiaan ei vaikuta se, että kantelija on ilmeisesti itse lähettänyt tällaisia tietoja sisältävän viestin sairaanhoitopiriin.

Yleensä terveystiedot ovat melko harmittomia: verikokeen tuloksia, ajanvarauksia, lisätietojen kysymistä. Vaikka itse lähetän kyselyn ja terveystietoni sähköpostilla, minulle ei saa vastata samalla välineellä. Terveydenhuoltohenkilökunnan pitää suojella minua minulta itseltäni.

Tietosuoja on hyvä asia, mutta se ei voi olla itsetarkoitus eikä kehityksen este. Arkijärkeä saa käyttää, sillä Suomi tarvitsee kaikki ne kustannussäästöt, joita uudella tekniikalla voidaan saavuttaa.

-- seuraa Twitterissä, fanita Facebookissa