Gorillasta kalkkunaksi

Nokia teki sen, mitä pelättiin. Hyppäämällä palavalta lautalta hyiseen veteen se veti mukaan koko Suomen kansallisen ylpeyden. Teollisuuden historiassa alkaa uusi luku, eikä sen kirjoittaminen tule olemaan miellyttävä tehtävä.

Liittoutuminen Microsoftin kanssa oli looginen ja odotettu valinta. Kurssireaktiosta päätellen moni oli kuitenkin toivonut toisenlaista ratkaisua. Nokian olisi pitänyt pysyä itsenäisenä ja panostaa tulevaan Meegoon, tai ottaa riski ja hypätä avoimeen Androidiin. Siinäkin tapauksessa, että tällainen strategia olisi epäonnistunut, tappio olisi ollut kunniakas. Alistumisessa Microsoftin vietäväksi ei ole tippaakaan sitä talvisodan henkeä, jota nyt olisi kaivattu. Psykologisesti Nokia on jo hävinnyt pelin, jonka se itse aloitti 15 vuotta sitten.

Päätös Symbianin saattohoidosta on ikävä uutinen suomalaisille softataloille ja niille tuhansille koodareille, joiden kouluttamiseen on käytetty valtavasti pienen maan resursseja. Uudelleenkoulutus ja vanhojen sovellusten siirtäminen Windows-alustalle tulee olemaan vaikea tehtävä. Tilanne ei koskaan palaa ennalleen, sillä amerikkalaisilla toimijoilla on Windowsissa pysyvä kotikenttäetu.

Microsoftin osakkeenomistajille tämän päivän uutiset ovat erinomaisia. Nähtäväksi jää, pystyykö Microsoft edes tällä siirrolla valtaamaan merkittävää asemaa mobiilimarkkinoista, vai syleileekö se Nokian kuoliaaksi yrittäessään. Microsoftilla on monta rautaa tulessa ja useita tukijalkoja, Nokialla vain tämä yksi.

Parhaassa tapauksessa yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia ja Nokia valtaa uudelleen asemia Yhdysvaltojen markkinoilla. Kaikissa kuviteltavissa olevissa skenaarioissa Nokian merkitys Suomelle tulee kuitenkin vähentymään. Suomi menettää osaamista, arvostusta, työpaikkoja ja euroja. Vaikka pääkonttori säilyykin vielä toistaiseksi Suomessa, Nokian brändi ja ydinosaaminen valuvat hiljalleen Atlantin toiselle puolelle.

Edes ne monet suomalaiset, jotka joko henkilökohtaisesta katkeruudesta tai kateudesta ovat toivoneet Nokialle ongelmia, tuskin ilahtuvat seurauksista.

Nettikommenteissa moni syyttää toimitusjohtaja Elopia maanpetturiksi tai suorastaan Microsoftin kätyriksi. Kohde on kuitenkin väärä. Ei ollut sattumaa, että juuri hänet valittiin Kallasvuon seuraajaksi. Todennäköisesti hallitus linjasi strategian jo syksyllä 2009 kun sille selvisi, ettei älypuhelimissa menetettyä asemaa enää pystytyä kuromaan umpeen omin avuin. Hallitus päätti, Elop toteutti.

Todellista syyllistä Nokian ratkaisuun pitää etsiä niistä virheistä, joita yhtiön johto teki vuosina 2005-2007. Innovatiivisuus ja nopealiikkeisyys hukkui organisaation syövereihin, missä se korvautui itsetyytyväisyydellä ja ylimielisyydellä. Markkinoiden muuttumiseen ja kilpailijoiden julkistuksiin olisi pitänyt reagoida ajoissa. Kun niin ei tehty, vanhoja syntejä on tänään jouduttu korjaamaan raskaalla kädellä. Ne muuttavat gorillan kalkkunaksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu