Pakkoruotsi ei toimi
Komppaan Tuomas Enbusken kirjoitusta pakkoruotsin ongelmallisuudesta. Se ei vain toimi.
Pakkoruotsista on vaikea keskustella, koska kielikysymyksiin liittyy aina vahvoja tunteita. Se pieni vähemmistö, jolle ruotsi on oikeasti äidinkieli, näkee Suomen säilyttämisen kaksikielisenä välttämättömänä oman kulttuurinsa ja identiteettinsä vuoksi.
Suomenkielisen enemmistön mielestä ruotsinkielisyys on vanha jäänne, jonka ylläpitäminen tulee kalliiksi ja joka aiheuttaa tyytymättömyyttä. Ruotsinkielisillä on rikkaat säätiöt ja pienet koululuokat. Ruotsinkieliset ovat onnellisempia ja elävät pidempään. Puhumattakaan varsinaisesta Ruotsista, jossa kaikki on muutenkin paremmin.
Tärkein perustelu pakkoruotsin säilyttämiselle on se, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja siksi jokaisella kansalaisella on oikeus saada palveluita äidinkielellään. Siispä 95 prosenttia kansasta joutuu opiskelemaan ruotsia, jotta voisi palvella viittä prosenttia, vaikka ei muutoin kieltä tarvitsisikaan.
Pääkaupunkiseudulla ja rannikolla asuvien on vaikea ymmärtää, miksi moni kokee ruotsin opiskelun tarpeettomana ja vastenmielisenä. Voin valaista asiaa, sillä synnyin ja asuin 25-vuotiaaksi asti Tampereella. Koko sinä aikana -- siis kertaakaan 25 vuoden aikana -- en kuullut ihmisten puhuvan ruotsia muualla kuin koulussa ja televisiossa. Onko siis ihme, että motivaationi ruotsinkielen opiskeluun oli likipitäen nolla?
Itse asiassa luulin, että Suomessa ruotsia puhuvat vain ihmiset, jotka haluavat vaikuttaa tavallista hienommilta. Vasta pääkaupunkiseudulle muutettuani huomasin, että ruotsinkielisiä suomalaisia on ihan oikeasti olemassa, eivätkä he kaikki suinkaan olleet bättre folkia vaan ihan tavallisia ihmisiä.
Nyt vuosia myöhemmin voin vain todeta, että en ole vielä kertaakaan joutunut tilanteeseen, jossa olisi todella pitänyt osata ruotsia. Tukholmassa voi asioida englanniksi, joissain paikoissa jopa suomeksi. Olisin mieluusti käyttänyt ruotsin opiskeluun kuluneet vuodet vaikkapa saksan tai italian opiskeluun, venäjästä puhumattakaan. Ranskakin jäi turhan lyhyeksi. Niitä kaikkia olisin oikeasti tarvinnut.
Nämä ovat tietenkin henkilökohtaisia kokemuksia, enkä väitä niiden olevan yleistettävissä. Työstä, matkoista tai opiskelusta riippuen ruotsintaidosta saattaa olla selvää hyötyä. Ruotsin kielen asema pohjoismaisessa yhteistyössä on kuitenkin 1970-luvulla syntynyt myytti, joka tarvittiin vastapainoksi Neuvostoliitolle. Kaikki pohjoismaalaiset osaavat paremmin englantia kuin keskiverto suomalainen ruotsia. Eikä tanskalaisten mongerrusta ymmärrä edes hyvällä ruotsilla.
Television pakkoruotsi-illassa väitettiin, että tamperelaisenkin (no, siinä oli kyllä jokin toinen kaupunki esimerkkinä) kannattaa opiskella ruotsia koska on mahdollista, että hän muuttaa myöhemmin vaikka Porvooseen asumaan. Todennäköisempää on, että tamperelainen muuttaa ulkomaille, jossa ruotsille ei ole käyttöä. Pohjoismaisesta yhteistyöstä olemme siirtyneet EU-aikaan. Suomi on kansainvälistynyt.
Pakkoruotsin pitäisi varmistaa, että jokainen suomalainen oppii kieltä ainakin tyydyttävästi. Mutta näin ei ole. Pakkoruotsi ei yksinkertaisesti tuota tuloksia, joita juhlapuheissa käytetään pakon perusteluina.
Selvitin asiaa kokeellisesti. Käydessäni viime viikolla Helsingin Stockmannilla katselin, millaisia lipunkuvia myyjien rintapieleen oli kiinnitetty. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisille kerrottakoon, että Helsingin Stockmann lienee (ainakin paikallisesti) pakkoruotsin vahvin kaupallinen linnake. Siellä jos missä on oikeus odottaa saavansa palvelua myös ruotsiksi.
Epätieteellisen analyysini tuloksena sain yllättäen huomata, että vain noin joka neljännellä myyjällä oli rintapielessään ruotsista kertova lippu. Aluksi arvelin, että koska ruotsinkielen osaaminen on pääsyvaatimus, sitä ei tarvitse edes merkitä näkyviin. Myöhemmin kuulin, että näin ei ole, ja että Stockmann todella testaa kielitaidon ennen lipun myöntämistä. Kielitaidosta maksetaan myös palkanlisää, joten sitä ei kannata piilotella.
Miten on mahdollista, että kymmenien vuosien pakkoruotsin jälkeen edes Stockmannin myyjistä valtaosa ei osaa sen vertaa ruotsia, että pystyisi palvelemaan asiakkaita? Miten paljon rahaa ja aikaa muualla Suomessa onkaan tuhottu täysin turhaan ruotsinopetukseen, jos tässä on lopputulos?
Pakkoruotsi ei toimi. Kokeillaan jotain muuta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
On melko omituista,että kotimaisen kielen tunnuksena on vieraan valtion lippu. Ei lisää ruotsin kotimaisuuden uskottavuutta. Vai oliko Stockan naisilla joku kotimainen lippu ruotsin kielen tunnuksena rintapielessä?
Petteri Järvinen kerro tänne maakuntaan miten on.
Voitaisiin järjestää kilpailu,jossa keksitään ruotsin kielelle kotimainen tunnus. Se parantaisi ruotsin kielen kotimaisuuden uskottavuutta vähän. Idea on vapaasti käytettävissä.
Minulle joka tapauksessa koulussa opetettiin ruotsia ihan samalla tavalla vieraana kielenä kuin englantia. En huomannut opetusmetodeissa mitään eroa.
Laulettiin jopa Ruotsin kansallislaulua kotimaisen kielen oppitunnilla,vaikka eihän se ole kotimainen kansallislaulu.
Pidetäänkö meitä ihan tyhminä?
Tunisiassa ja Egyptissä on yksi ja sama puolue aina hallitusvallassa. Ei vaan huomata,että niin on Suomessakin.
Tärkein perustelu pakkoruotsin säilyttämiselle on se, että Kokoomuksen johto on ostettu sen taakse.
Petteri: "Pakkoruotsi ei toimi. Kokeillaan jotain muuta."
Miksi pitäisi kokeilla jotakin muuta? Mikä on tavoite, joka pitäisi saavuttaa?
Minun mielestäni se pakollinen ruotsinkielen opettaminen suomalaisille pitää yksinkertaisesti lopettaa. Samoin ruotsinkielentaidon vaatiminen pitää lopettaa - tiedoksi, että me asumme Suomessa, emmekä Ruotsissa.
Minä olen joutunut/päässyt matkustamaan melkoisen monessa maassa Pohjoismaiden lisäksi, enkä ole tarvinnut ruotsinkieltä edes missään pohjoismaassa.
Jos joku haluaa oppia jonkin kielen, niin hän oppii sen - pakottamalla ei opi. Itse olen oppinut hyvän vironkielentaidon - kun olen itse halunnut oppia. Kukaan ei ole pakottanut oppimaan, eikä edes opettanut.
Jos joku suomalainen haluaa oppia esimerkiksi ruotsinkielen, niin hän sen myös opettelee.
Olen tarvinnut ruotsinkielen taitoani vain yhdessä asiassa. Kun opiskelin Brysselin yliopistossa flaamia eli hollantia, niin se auttoi oppimisessa ja varsinkin miimukirjojen kielten vertailu. No tosin myös saksa oli yhtä hyvä apuri ja tanska auttoi ääntämisen oppimisessa.
Ruotsissa puhun ranskaa, vaikka riikinruotsin painotuksen hallitsenkin, ja jos joku ei sitä osaa niin sitten englantia. Yllättävän moni ruotsalainen tosin osaa ranskaa ja vieläpä kohtuullisen hyvin. Taita olla jäänne Kustaa III:n ajoilta ;) Ruotsi toimii siis vain apukielenä jonkun toisen germaanisen kielen oppimiseen.
Tietenkin nautin suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta ja katselen jopa Tredje statsmaktenia televisiosta, mutta ei se kieli pakolla mene perille, eikä se mitään aineellista hyötyä anna. Pakkoruotsi ehdottomasti pois ja mitä tahansa yleissivistävää tilalle: kieliä, reaaliaineita, käsitöitä, taidetta jne.
Niin, oma puolueesi on jostain kryptisestä syystä pakon kannalla. Ruotsin huonosta osaamisesta on perinteisesti syyllistetty väliin opettajia, väliin laiskoja oppilaita...vaikkei keisarilla ole enää edes orvaskettä. Nythän kai suunnitelmissa oli aloittaa pakkoruotsi jo neuvolassa?
Enpäs aikonut kommentoida mitään ehdokas Järvisen kirjoitukseen, mutta lopun luettuani on lähes pakko. Nimittäin tuo Stockmannin esimerkki on loogisuudellaan murskaavin pakkoruotsin vastainen argumentti, jonka olen lukenut tai kuullut. Siis pakkoruotsi ei toimi.
>Television pakkoruotsi-illassa väitettiin, että tamperelaisenkin
>(no, siinä oli kyllä jokin toinen kaupunki esimerkkinä) kannattaa
>opiskella ruotsia koska on mahdollista, että hän muuttaa myöhemmin >vaikka Porvooseen asumaan.
Itse Porvoossa aikoinaan jotain 17v eläneenä, voin kertoa, ettei siellä ruotsia tarvitse osata. 70-luvulla oli pari tapausta tuttavapiirissä, jossa Oslan (Porvoon S-ryhmäläisen) kaupan kassalla ei pokka pitänyt, kun asiakas halusi tietää tyyliin "vad kostar hauki kilo". Saivat tytöt silloin kenkää, en tiedä miten nykyään. Siihen aikaan "parempi väki" yritti olla niin ruotsinkielisiä kuin mahdollista, vaikkei se ruotsin kielen taito ollut aina kovinkaan hyvää.
Ystäväpiirisä oli myös useita virallisesti ruotsinkielisiä suomalaisia, mutta kaikki osasivat käytännössä täydellistä suomea. Täytyi mennä saariston kaukaisimmille luodoille, että löytyi joku, joka puhuu vain ruotsia, luulen että nykyään ei sellaisia edes ole.
Alle parikymppisenä nuorena miehenä luin ennen vastaavia suomenkielisiä opintoja kaksi vuotta kemiaa, metallurgiaa ruotsinkielisessä teknillisessä opistossa, Tekniska Läroverket i Helsingfors´issa Apollokadulla. Syynä oli, että sinne pääsi vuotta lyhyemmällä käytännön harjoittelulla, kuin vastaavaan suomenkieliseen opistoon ja se sijaitsi silloisessa kotikaupungissani Helsingissä. Tämä opinahjo oli hyvin korkeatasoinen, opetus oli luentomuotoista kuten Polilla ja useita samoja maan- jopa maailmankuuluja professoreita luennoi siellä, mm. tähtitieteen Järnefeld, matematiikan Elfving ja kemian vonKonow. Siellä silloin 1960-luvun ensimmäisinä vuosina todella oli opiskelijoita Ahvenanmaalta ja saaristosta, jotka eivät osanneet suomea tai ainakaan eivät sitä suostuneet puhumaan.
Perusteluna pakkoruotsin lopettamiselle voitaisiin hyvin käyttää mm. sitä, että ei Ruotsissakaan ole pakkosuomea, vaikka siellä on vastaavan kokoinen suomalaisvähemmistö. Päinvastoin, uutiset kertovat kouluista, joissa suomalaislapsia on kielletty käyttämästä äidinkieltään edes välitunnilla. Ja yritykseni käyttää kouluruotsiani kun myöhemmin jonkin aikaa työskentelin Tukholmassa,paikalliset työtoverini kuittasivat huvittuneella hymyllä ja vaihtoivat englantiin. Vielä myöhemmin liike-elämässä englanti oli ainoa kieli jolla ruotsalaiset kolleegatkin aloittivat kysymättäkään ruotsinkielen taidostani. Pakko herättää aina vastarintaa ja negatiivisia tunteita, ruotsin kielen opintojen tekeminen vapaaehtoiseksi tuottaisi varmaankin paljon enemmän sympatiaa tätä lahjakasta vähemmistöämme kohtaan, näin on moni itsekin äidinkieleltään ruotsalainen todennut, sanoiko peräti Jörn Donner noin?
Ja mikä määrä rahaa säästettäisiinkään, kun kaikkia katukilpiä ja virallisia papereita ei tarvitsisi tehdä myös ruotsikielellä. Tarina kertoo, että aikoinaan kun postitaloa rakennettiin Helsinkiin, jenkit ehdottivat kustannusten säästämiseksi, että valoteksti "Posti" katollaan palaisi kielten suhteessa ensin kymmenen sekuntia sellaisenaan ja sitten sekunniksi viimeinen "i" sammuisi. Ehdotus torjuttiin kiivaasti ja niin siellä sitten loistaa molemmilla kotimaisilla "Posti - Post" ;-).
Pakkoruotsi on alistamista.
Petteri, sinun oma puolueesi äänesti pakkoruotsin lakkauttamisen puolesta (puoluekokous 2010), mutta Katainen esikuntineen näytti kaapin paikan "demokratialle". Eniten minua ihmetyttää jäsenistön alistuminen puheenjohtajan diktatuurille.
Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa,
kirjoittaa TUOMAS ENBUSKE:
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uus...-ovat-oikeassa
"Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.
Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. "
"No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."
SOFI OKSANEN, Keskiuusimaan haastattelussa:
lainattu sivulta: http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi- ... eesta.html
"Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo."
"En pidä täysin hyväksyttävänä sitä, että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan." (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista - suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)
Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena, ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia. "En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi.
Reaktio yllätti Oksasen. ”Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."
"Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli"
"Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."
"Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."
"En usko pakkokieliin"
lisää aiheesta:
http://www.vapaakielivalinta.fi
http://www.kielipolitiikka.net
http://www.pakkoruotsi.net
http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129605-...
ottolehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101366-pakkoruotsista-luopuminen-olisi -todellista-tasa-arvoa
http://www.facebook.com/#!/photo.php?fbid=599638333386788&set=a.516077071742915.135964.100000218813918&type=1&theater

Kommentoi 14 kommenttia