*

Petteri Järvinen

Miksi niin harva äänesti?

Kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi 58,2:aan, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa (61,3 %) ja kaukana 1980-luvun lukemista (jopa 78,5 %). Tällä menolla vuoden 2020 vaaleissa äänestää alle puolet äänioikeutetuista. Äänestyspäivän sää oli loistava, joten tällä kerralla edes huono sää -kortti ei auta.

Demokratian kannalta hiipuva kiinnostus on tietenkin huolestuttavaa. Pääministeri Katainen ehti jo kutsua tulosta "todella katastrofaaliseksi".

Mutta voiko asialle tehdä mitään? Ja onko kyseessä edes todellinen ongelma? Poliitikkojen mielestä laskeva trendi kertoo kansalaisten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä, mutta niin he sanovat kaikista ikävistä ilmiöistä. Äänestyslaiskuus voi kertoa monesta muustakin asiasta.

Kuten vaikkapa vaaliväsymyksestä. Vuonna 2011 oli eduskuntavaalit, alkuvuonna presidentinvaalit ja nyt kuntavaalit. Vuoden 2000 vastaavassa vaaliputkessa kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi vielä alhaisemmaksi (55,8 %), vaikka Suomella meni loistavasti. Talous kukoisti, markka oli käytössä ja alkanut uusi vuosituhat näytti kaikin puolin lupaavalta.

Television lukuisat vaaliohjelmat eivät varsinaisesti lisää kiinnostusta. Samat puoluejohtajat istuvat ilta toisensa jälkeen eri kanavilla ja sanomalehtien nettivideoilla teennäisen hauskoissa tenteissä, joissa heiltä kysytään samoja keinotekoisia kysymyksiä. Heidät laitetaan leikkimään, kaksintaistelemaan keskenään ja ottamaan kantaa asioihin, jotka eivät millään tavalla ole edes vaalien aiheena (kuten kotimaan politiikka presidentinvaaleissa tai EU-asiat kuntavaaleissa). Raati arvioi puheenjohtajia Idols-tuomariston tapaan ja studioyleisö saa osoittaa suosiotaan.

Vaalitenteistä on tullut huonoa viihdettä. Kuka jaksaa katsoa sitä, kun parempaakin on tarjolla 14 muulla tv-kanavalla (muusta netistä puhumattakaan)?

Uurnille vaivautui lähinnä vanhempi väki, jolle äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja vuodesta toiseen toistuva rutiini. Nuorilla vastaavaa rutiinia ei ole. He ovat tottuneet välittömään vaikuttamiseen ja tykkäämiseen sosiaalisessa mediassa. Numeron kirjoittaminen paperilapulle muutaman vuoden välein ei vastaa heidän käsitystään vaikuttamisesta eikä edes oikeasta demokratiasta.

Fakta vain on, että muutamalla hyvällä Facebook- tai Twitter-päivityksellä voi vaikuttaa enemmän kuin äänestämällä -- ainakin, jos päivitys on niin hyvä, että se lähtee leviämään sosiaalisessa mediassa eteenpäin. Päivitykset vaikuttavat muihin äänestäjiin sekä kansanedustajiin ja kuntapäättäjiin.

Sähköinen äänestäminen voisi korjata tilannetta, mutta sekään ei poista itse perusongelmaa. Kun suora demokratia yleistyy koko ajan, miten paljon epäsuoraa demokratiaa jatkossa tarvitaan? Jääkö se vanhempien ihmisten kanavaksi? Käykö siis niin, että nettiaikana vain (sosiaalisesta mediasta) syrjäytyneet äänestävät?

Ehkä nuoria eivät edes kiinnosta entiseen tapaan elämän perustarpeet kuten asuminen, työ ja koulutus. Niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Kiihkeimmät keskustelut käydään tekijänoikeuksista, maahanmuutosta -- jopa potilastietojärjestelmistä. Ei ole sattumaa, että uusista pienpuolueista vaikuttavin on piraattipuolue.

Nuoret marssivat tekijänoikeuslakia (2005), nettisensuuria ja lapsipornosuodatusta (2008), Lex Nokiaa (2009) ja liian kallista potilastietojärjestelmää (2012) vastaan. Äänestetään ensi kerralla näistä, niin nuorten prosentit saadaan nousuun. Maailmanrauha, keskimatkan ohjukset tai työttömyys? Äh, faijan ja mutsin aikaisia juttuja. Kyllä ne joku hoitaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän veikkonen kuva
Veikko Sorvaniemi

"Vaalitenteistä on tullut huonoa viihdettä. Kuka jaksaa katsoa sitä, kun parempaakin on tarjolla 14 muulla tv-kanavalla (muusta netistä puhumattakaan)?"

Vaalitententtejäkin taitavat eniten seurata ne, jotka ovat tehneet päätöksen ketä äänestää jo ennen ensimmäistäkään tenttiä. Nämä tentit eivät taida edes herättää edes ajatuksia ummehtuneissa ja henkilöpalvontaan kallellaan olevissa päissä, paitsi tietenkin sen verran, että voi someen kirjoittaa, että oma ehdokas oli selkeästi paras.

Kaikki neljä suurinta puoluettakin on tainnut ilmoittaa olevansa jonkin sortin voittajia niin en oikein edes ymmärrä miksi he itkevät äänestysprosentista. Jos 1.4 miljoonaa jättää äänestämättä niin ehkäpä politiikan tekijöiden ja toimijoiden pitäisi tarkastella ja päivittää hieman toimintatapojansa.

"Ehkä nuoria eivät edes kiinnosta entiseen tapaan elämän perustarpeet kuten asuminen, työ ja koulutus."

Ongelma taitaa olla pikemminkin niin, että koetaan että politiikan kentän väkeä ei kiinnosta nuo mainitsemasi perustarpeet. Turhanpäiväiset vailla pohjaa olevat vaalipuheet riitä vakuuttamaan nuoria. Nykyajan nuoret ja hiukan vanhemmatkin ovat kriittisiä, heidän ääntään ei osteta ilmapallolla tai hernekeittolautasella vaan heille asiat ja näkökannat pitää perustella. Vanhempi väki, hieman kärjistäen, taas sitten äänestää jo pelkästään siksi, että niin vain pitää tehdä ja koska ehdokas hernerokkaakin tarjosi siellä torilla ja kädenpuristuskin oli luja.

Tapio Neva

Menu on laajentunut:

Eduskuntavaalien aikana 2011 Kalle Jokinen jakoi Hämeen vaalipiirin pohjoisosassa 4 200 suomalaista luomuruisleipää ja tuli valituksi. Lahden kaupungissa Tuija Nurmi ja Ilkka Viljanen eivät jakaneet ja putosivat eduskunnasta molemmat.

Kunnallisvaalien aikana Lahden seudulla perussuomalaiset jakoivat makkaraa ja paistettuja muikkuja, sosialidemokraatit tekivät herkullisia vaalikojulla paistettuja lättysiä, kokoomuslaiset tarjosivat kahvia ja pullaa, vihreät porkkanoita ja mehua.

Kyse ei ole enää hernekeitosta eikä kahvista, vaan menu on kehittynyt huomattavasti monipuolisempaan suuntaan.

Eurovaaleiksi toivoisin karjalanpiirakoita, ainakin ehkä niiltä kokoomuslaisilta, jotka haluavat Karjalaa takaisin. Voisin antaa jauhoja kilon, jos kampanjakoneisto leipoisi.

T. O. N.

Seppo Hildén

Kyllähän yksi suuri tekijä heikkoon äänestysintoon on se, että vaikka äänestäjän ympäröivä maailma on mennyt eteenpäin, polkee äänestystapahtuma samoja latuja kun sata vuotta sitten. Ylös on sohvalta noustava, etsittävä se passi tai ajokortti ja käytävä joko jonottamassa hermoja vaativa aikansa ruuhkaisissa ennakkoäänestyspisteissä tai sitten vaalipäivän sunnuntaina, eli vapaapäivänä änkettävä sohvalta omalle äänestyspaikalla, oli se sitten kuinka kaukana tahansa tai päällä kuinka kova krapula tahansa tai ulkona kuinka koiranilma tahansa.

Ei helvetti, nykyään kun ihminen saa sohvaltaan äänestää idolsin jatkoon menijää ja siirtää rahojaan omalta pankkitililtään, niin ei luulisi olevan poliitikoille liian vaikeaa luoda helppo netti-tai puhelunäänestysmahdollisuus kotisohvalta. Eiköhän äänestämisprosentti nousisi helposti päälle 80.

Osataanhan tämä nettiäänestys jo Virossakin, miksei sitten meillä.

Tapio Neva

Puolueet eivät tuota postmodernismin edellyttämää määrää uusia ryvöttymättömiä kasvoja ryvetettäviksi. Puolueet eivät ole urheilu- eivätkä nuorisoseuroja, vaan noin 50-vuotiaiden - 60-vuotiaiden yhteiskuntapoliittisia yhdistyksiä.

Rekisteröityjen puolueiden Suomen nuorin valtuustoryhmä on Muutos 2011:lla Uudessakaupungissa. Koko kunnallisvaalien nuorin valtuustoryhmä on Enontekiöllä. Johtti Sapmelaccat rs:n valittujen keski-ikä oli 37,7 vuotta. http://www.vaalikone.fi/kunta2012/tulos/puolue/0477/

Vanhimman valtuustoryhmän muodostanee Itsenäisyyspuolueen entinen varapuheenjohtaja, Jaakko Jukkola, 73,0.

Puolueiden nuorisojärjestöt voisi muuttaa urheiluseuroiksi ja tuoda poliittiset valmentajat muualta, ehkä sopimuspalokunnista.

Monet kasvattavat byrokraattista virkamieseliittiä eivätkä demokraatteja.

T. O. N.

Kyösti Helin

Mielestäni yksi mahdollinen syy äänestysinnon romahdukseen voi olla siinä, että nykyinen politiikka ei vastaa äänestäjien tahtoa. Vaaleissa toisensa perään on Perussuomalaisille annettu hurjia kannatuslukemia, mutta äänestäjien antamaa kannatusta PS:n politiikalle ei ole otettu huomioon esim. hallituksen kokoonpanossa lainkaan. Suurimman puolueen yksisilmäinen oikeus hallituksen muodostamiseen ei ole koitunut demokratian hyväksi, kun äänestysaktiivisuutta katsotaan.

Markku Laaksonen

..." mutta äänestäjien antamaa kannatusta PS:n politiikalle ei ole otettu huomioon esim. hallituksen kokoonpanossa lainkaan".

Miten ei ole otettu huomioon, kuka ei ole ottanut, joku ulkopuolinenko? Persuilla oli mahdollisuus osallistua hallitukseen, pj. T. Soinin valinta oli toinen syystä tai toisesta. Hallituspuolueet sopivat hallitusohjelman keskenään, muut ovat oppositiossa. Hallituksella on yhä eduskunnan enemmistö. Parlamentarismi toteutuu.

Näissä kuntavaaleissa protestiäänet menivät persuille ja kepulle, hallitusryhmä kutakuinkin piti kannatuksensa.
Politiikan tutkijat selvittävät vaalien äänestyskäyttäytymisen ajan kanssa yksityiskohtaisesti.

Kyösti Helin

Tarkoitin, että eduskuntavaaleissa ainoa voittajapuolue, PS, jätettiin hallituksesta asettamalla ehdon jatkaa rahan jakamista ulkomaille. Näin kaikki selvästi hävinneet puolueet tulivat häviäjien hallitukseen, vastoin äänestäjien ilmaisemaa selkeää muutoshalua. On sinänsä kankeaa, ettei äänestäjien viestiä oteta huomioon hallitustunnustelijan asettamisessa. Demokratian kannalta tässä on piirre, joka ei ota huomioon äänestäjien kantaa noudatettuun politiikkaan.
En oikein käsitä, miten PS:lle menneitä ääniä voisi pitää protestiääninä? Nimittäin tämä oli jo toinen kerta, kun PS oli ainoa, selvä voittaja ja kaikilla muilla puolueilla oli tappiota, verrattuna edellisiin kuntavaaleihin.
Suuntahan on selkeä ja vakaa, PS tulee joka vaaleissa kerta toisensa jälkeen voittamaan, kun muut häviävät. PS:n saama äänimäärän muutos oli kuntavaalien osalta nyt + 123 %, kun muilla tappio oli keskimäärin - 10 %. PS:n saama äänimäärä nousi siis noin 150 000:sta yli 320 000:een!

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Mistä sitten vuoden 2000 vielä alhaisempi äänestysvilkkaus johtui?

Jyri Terttu

Vuonna 2000 oli paljon muuta tekemistä. Olympialaiset, tuhatluku vaihtui, nainen presidentiksi...ei sitä kaikkeen kykene.

Seppo Hildén

Petteri, kansa oli vielä shokissa 2000 Halosen presidenttiyden takia.

Arto Kesseli

Äänestysprosentti ja vaikuttaminen maan ja kunnan asioihin saadaan kuntoon kun kansalaisille annetaan mahdollisuus äänestää useamalla tavalla. Säilytettäköön ennakkoäänestys paikallisen s-kaupan tiloissa sekä myös varsinainen vaalipäivän äänestys. Sen lisäksi pitää mahdollistaa sähköinen äänestys sirullisella henkilökortilla kotipäätteeltä. Ja se kortti pitää hakea poliisilaitokselta kuten tähänkin asti, mutta sen pitää olla maksuton.

Moni on vedonnut näissä keskusteluissa siihen, että mummon tai papan äänen voi sitten antaa joku muu. Tuskin se mummo tai pappa käy hakemassa henkilökorttia poliisilaitokselta henkilökohtaisesti pelkästään äänestämista varten. He voivat edelleen hoitaa äänestyksen perinteisellä tavalla.

Valitettavasti Suomessa sirullinen henkilökortti ei ole saavuttanut sitä menestystä. joka sille kuuluisi. Itse olen korttiin varsin tyytyäväinen, joskin palveluja on tarjolla varsin vähän. Valitettavasti myös julkisyhteisöt ovat siirtyneet enenevässä määrin pelkästään pankkitunnistautimiseen, jota pidän eritäin valitettavana.

Eli äänestämään henkilökohtaisella ID-kortilla, kuten Virossakin. Ja sitä kautta kortin käyttö mahdolliseksi kaikisssa julkisissa ja pankkipalveluissa.

Jouko Koskinen

Demokratiavaje - kaikkea vielä. Kotisohvalle nukahtaminen viestii tyytyväisyydestä. Kataisen kannattajat nukkuvat seisaallaan äänestyskopissa. Valtakunnassa kaikki hyvin.

Käyttäjän miljasaresvaara kuva
Milja Saresvaara

Niin, aiheesta puhutaan mediassa ikäänkuin juuri NYT olisi kuunallisvaali-äänestysinto lopahtanut, mutta samoissa lukemissahan nuo prosentit on olleet jo monet kunnallisvaalit. Miksi siis juuri kunnallisvaalit ei tahdo kiinnostaa? Mutta presidentinvaaleissa on korkeaa äänestysintoa, - ehkä ne ovat vain selkeämmät ja helpommat sitten tavallaan kun on vain muutama ehdokas(?)

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Äänestysprosentin sijaan ihmettelisin, miksi 55-65 v. miehet kansoittivat valtuustot. Ja miksi valittujen miesten yleisin ammatti on yrittäjä, naisten sairaanhoitaja (naisissa myös kansanedustajien määrä pistää silmään)? Mitä tämä kertoo suomalaisesta päätöksenteosta? http://yle.fi/uutiset/keski-ikaiset_miehet_valtasi...

ulf fallenius

Se on ihan yksi ja sama että äänestääkö 58-78% koska lopputulos ei juuri muuttu,eihän galluppeissakaan käytetä isoja määri ihmisiä ja silti saadaan aika hyvä suunta ajatuksiin.On muuten suuri ryhmä äänestäjiä jotka eivät saa oman asiansa kuuluviin ja se voi ruveta kyllystyttämään toden teolla.Itse yrittäjänä kohta 30 vuotta ja mikään asia ei ole mennyt eteenpäin vaan aina lisää kuluja ja maksuja ja näivettyminen jatkuu niin arvaa kiinnostaako kunnallisvaalit tai mitkään vaalit ylensäkään kun pienyrittäjän suunta aina taaksepäin oli sitten yrittäjiä politiikkassa tai ei.Pienyrittäjät ovat suuremaksi osaksi syrjäytyneitä yhteiskunnasta ja maksuautomaatteja ja vailla aikaa seurata maailman menoa.Jos 30 vuoteen ei ole pystytty pienyrittäjän asemaa parantaa muutakun että hinnat alas ja alvit ylös ja jos alv maksu myöhästyy niin tupla maksu,niin kyllä ei asiat muuttu parempaan suuntaan koskaan sen voi luvata.Suomi on politiikkojen ja virkamiesten luvattu maa ja muut saa mennä hiiteen.

Erkki Mikola

Toki Facebook- ja Twitter-päivitykset ovat äänestyskoppia ja -lappua parempi tapa kertoa poliitikoille, mitä mieltä ollaan maailmanmenosta ja millaisia lakeja ja lakimuutoksia tähän maahan tarvittaisiin ja kaivattaisiin. Mutta muistetaan nyt kuitenkin, että mikään FB-päivitys tai tweetti ei muutu itsestään uudeksi virkamiehiä, armeijaa ja poliiseja ohjaavaksi ja velvoittavaksi laiksi. Kansalaisten käyttäytymiseen niillä päivityksillä toki voi vaikuttaa vaikka mitään lakia tai määräystä ei säädettäisikään.

Itse olen odotellut jo parikymmentä vuotta, milloin edustuksellinen demokratia vaihtuu suoraksi demokratiaksi, jossa kansa itse päättää itseään koskevista asioista sen sijaan, että se nyt päättää vain siitä, kuka päättää. Internet-päätteet kodeissa, ääniä laskevat tietokoneet eduskuntatalossa ja kunnantaloissa, korkea kansansivistys ja median antama informaatio siitä, mitä maailmalla tapahtuu, antaisi hyvät mahdollisuudet siihen, että kansalainen voisi käyttää omaa ääntään yhteisistä asioista päätettäessä vaikkapa kerran viikossa eikä vain kerran neljässä vuodessa. Mahdollinen olisi myös sekamalli, jossa jokaisella kansalaisella on oma (=vaalien voittajista itse valitsemansa) edustaja eduskunnassa tai kunnanvaltuustossa, ja tämä edustaja äänestäisi päämiehensä puolesta niissä asioissa, jotka eivät päämiestä kiinnosta, mutta vetäytyy syrjään sellaisissa äänestyksissä, joihin kansalainen haluaa itse osallistua.

Vaan ei taida tuollaista muutosta ikinä tapahtua. Ei vallan haltijat ole valmiita luopumaan vallastaan. Varsinkaan kun se jo tässä nykysysteemissäkin on perustuslain mukaan kansalla.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ihan perusasiaa:

1. Kaikki tiesivät,että vaalien mentyä ohi puolueet paljastavat vasta sen jälkeen korttinsa. Niin kävikin.

-esimerkkinä Islanti, terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Itä-Suomessa uhantaan viedä oikeuteen ja mm. Jyväskylässä kokoomuslainen kaupunginjohtaja paljasti budjettiesityksensä "sattumalta vaalien jälkeen.
Kaikki muut tämän tiesivät paitsi "asiantuntijat" esim. Sami Borg.

2. Eduskuntavaalien osalta kaikki muut paitsi Sami Borg tietävät,että niissä vaaleissa on kysymys vain siitä,että äänestetään Rkp:lle uudet hallituskumppanit. Yhä useammalle ihmisille se ei ole riittävä syy äänestää.

Ts. vain poliittisesti korrektit selitykset äänestysaktiivisuuden syistä kelpaavat poliittisessa ekosysteemissä toimiville. Jos ei ymmärrä sitä ulkoistetaan kommentoimaan lähipubiin.

Käyttäjän karihopponen kuva
Kari Hopponen

Äänestämättä jättävä hyväksyy gallup-kärjen voiton vaaleissa. Hän tulee aina kannattaneeksi oman vaalipiirinsä/kuntansa vaalivoittajien politiikkaa. Nukkuvien suuren määrän vuoksi esim Vantaalla Kok+SDP voivat keskenään muodostaa ehdottoman enemmistön, vaikka niiden yhteinen äänimäärä on vain 26 % kaikista äänioikeutetuista.

Tätä eivät varmaankaan useimmat nukkujat tule ajatelleeksi... Voisiko tämän näkökulman painottaminen vaalien alla nostaa äänestysaktiivisuutta?

Tero Terävä

Yksi syy äänestämättä jättämiseen saattaa olla myös oman kunnan täysin mitäänsanomattomat ja mielenkiinnottomat ehdokkaat. Suomessa on ikävä kyllä vain muutama täysijärkinen, joita allekirjoittanut voisi edes äänestää ja sinä Petteri Järvinen olet yksi näistä henkilöistä. Harmi vain, ettet ole mukana politiikassa. Olen monasti ihmetellyt sitä, mikset?

Toimituksen poiminnat