Petteri Järvinen

Suomalainen talousihme

EU:n talouskriisissä Suomi esiintyy voittajana, jolla on moraalinen oikeus pilkata eteläisiä maita huonosta taloudenpidosta. "Jokainen hoitakoon omat taloussotkunsa" voi vielä kalahtaa omaan nilkkaan.

Jotain Suomen tilanteesta kertoo se, että edellisen laman aikaan Suomen arvonlisävero oli 18 prosenttia. Kohta vero nousee 24:ään prosenttiin. Vaikka arvonlisävero nousee maailman toiseksi korkeimmaksi, Suomi velkaantuu koko ajan lisää. Velkataakka lähestyy 100 miljardia, ja hallituksen ainoa tavoite on saada velkaantumisen kasvu edes pysähtymään.

Vaadimme ongelmamaita tekemään miljardien leikkauksia (minkä ne ovatkin tehneet) vaikka emme pysty laittamaan omaa suutamme säkkiä myöten.

Miten Suomi on päässyt velkaantumaan näin paljon, vaikka arvonlisäveroa on korotettu jo viidellä prosenttiyksiköllä? Jokainen prosenttiyksikkö tuo yhteiseen kassaan miljardi euroa vuodessa. Samalla se on pois yhteiskunnan talouden omasta dynamiikasta. Valtio nappaa kohta neljänneksen kaikesta siitä, mitä tuotamme ja kulutamme.

Muutama vuosi sitten käyttöön otettiin alennettu arvonlisäverokanta esimerkiksi ruualla, mutta toisaalta 90-luvulla aiemmin verosta vapautetut palvelut otettiin veron piiriin. Tämän vuoden alusta lehdet pantiin verolle. Maksajien määrä kasvaa koko ajan, mutta mikään ei näytä riittävän valtion menoihin. Totta, tuloveroja on alennettu, mutta toisaalta ympäristöveroja ja muita maksuja on korotettu.

Yhteiskunnan taakkaa lisää myös kuntien velkaantuminen ja kunnallisveroprosentin jatkuva nostaminen. Nokian hiipuminen ja suurten ikäluokkien tulo eläkeikään heikentää entisestään talouden tasapainoa.

Osa hallituksesta ajaa hoitajamitoitusta, jonka kustannuksiksi on arvioitu 240 miljoonaa euroa vuodessa. Etelä-Euroopan kolleegojensa tavoin suomalaiset poliitikot lupaavat äänestäjille etuja, joiden maksajista ei ole mitään tietoa.

Näillä eväillä ei totisesti kannattaisi lähteä heristämään sormea Etelä-Euroopan maille.

Ei etenkään kun katsoo niiden arvonlisäveroa. Wikipedian mukaan Italian ALV on 4-10 %, Kreikan 13 % ja  Espanjan 4-7 %.

Jos näissä maissa ALV olisi Suomen tavoin 24 %, maat olisivat luultavasti velattomia ja Suomea pidettäisiin huonon taloudenpidon esikuvana (edellyttäen, että ko. maat pystyisivät todella keräämään näin korkean veron ja edellyttäen, ettei se tappaisi kaikkea liiketoimintaa kuten Suomessa uhkaa käydä).

Miten Suomi voi näillä veroprosenteilla velkaantua jatkuvasti lisää? Siinä on todellinen talousihme.

Etuja lupaavat poliitikot voivat katsoa peiliin ja kysyä vasta sitten, miksi markkinavoimat eivät usko lupauksiin ja sopimuksiin talouskurista.

Peiliin voi katsoa myös oppositio, joka on löytänyt eurosta sopivan vihollisen. Kun kaikki ongelmat pannaan ulkoisen tekijän syyksi, ei tarvitse puuttua todellisiin ongelmiin -- ja voidaan luvata omille äänestäjille lisää etuja.

Oikaisu: Kiitos asiantunteville kommentoijille -- olen näköjään turhaan luottanut Wikipediaan ja suomalaisiin poliitikkoihin, joiden mielestä Espanja saisi taloutensa kuntoon nostamalla ALVin pohjoismaiselle tasolle. Ilmeisesti oikeampaa tietoa eri maiden arvonlisäveroprosentista on sivulla http://www.uscib.org/index.asp?documentID=1676: Kreikka 9 tai 23 %, Italia 21 %, Espanja 18 %. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Aika paljon olet oikeassa siinä, että ei ole Suomessa hoidettu talousasioita hyvin.

Toisaalta vertailu välimeren maiden alveihin ei ole oikein yhteensopiva, koska sillä alueella on oikein kansallisurheiluna kaikkien verojen kiertäminen tai maksamatta jättäminen. Eli on aika sama mikä alv prosentti on, jos sitä ei käytännännössä juuri kukaan maksa.

Tuula Saskia

Näissä sanoissa on asiaa, ja esitetyissä kysymyksissä vastattavaa.

Silti, Järvinen : kriittisyys eteläisiä EU-valtioita on paikallaan.

Asenteesi hämmästyttää: emme kai me ole olleet mitään kerjäämässä?

Velkaantuneita olemme, mutta miksi?

Täsmentäisitkö sanomaasi.

Käyttäjän villepihola kuva
ville pihola

Tuli tässä vaan mieleen, että EU-jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäverokertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.

Paljonkohan Suomi maksaa suhteessa liikaa jäsenmaksua, kun toi Alv on meillä korkeampi, kuin muilla?

Olli Pusa

Ja paljonko Suomi maksaa liikaa siitä, että meillä suurempi osa taloudesta on virallista taloutta ja lasketaan mukaan BKT:hen. Välimerenmaissa merkittävä osa taloutta on harmaata, eikä sitä lasketa BKT:hen.

Käyttäjän villepihola kuva
ville pihola

Nämä ovat juuri niitä epäkohtia, joiden ansiosta me olemme nettomaksajan roolissa satoja miljoonia vuosittain.

Tässä linkissä on nettomaksut vuodesta 1995:

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx...

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Jos elää itse yli varojensa, ei kannata lähteä viisastelemaan muille.

On sitten toinen asia, kannattaako velattomuuteen pyrkiä. Ehkä lännen ylivelkaantuminen on jo sitä luokkaa, ettei lainoja ole koskaan tarkoituskaan maksaa takaisin. Silloin Suomen kannattaa mennä virran mukana ja velkaantua lisää, mutta tässäkään vaihtoehdossa ei ole tilaa muiden haukkumiselle.

Jorma Kassinen

Onko siinä tilaa muiden velkojen maksamiselle?

Käyttäjän villepihola kuva
ville pihola

Wikipedian alv-tiedot ei muuten ole ajantasaisia. Oikeat eri maiden alv-prosentit löytyy täältä:

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatil...

Italian ALV on 4-10-21 %, Kreikan 6,5-13-23 % ja Espanjan 4-8-18 %. (erityinen alennettu verokanta-alennettu verokanta-yleinen verokanta)

Espanjassa yleinen alv-kanta nousee 21 prosenttin ja alennettu 10 prosenttiin 1.9.2012 lähtien.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Euro ei ole mikä tahansa "ulkoinen tekijä", se on ulkomaan valuutta 17 eri valtiolle.

En ole aivan varma, olenko tällaisesta asiasta maininnut juuri sinulle, mutta olisi oikein hyvä jos tämä tuikitärkeä tekninen yksityiskohta olisi sisäistettynä. Ennen sitä emme voi käydä keskustelua aiheesta ja katson moiset "euro on syytön" -huutelut täysin merkityksettömiksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

@P.J. "Etuja lupaavat poliitikot voivat katsoa peiliin ja kysyä vasta sitten, miksi markkinavoimat eivät usko lupauksiin ja sopimuksiin talouskurista."

Siinäpä se. Tosin hallintokulttuureilla, velkaantumistavoilla- ja vauhdeillakin on eroja. Silti: on asiallista muistuttaa ongelmasta ja sen vaaroista.

Jukka Mäkinen

Suomi voisi tehdä jotain samanlaista kuin Yhdysvallat pakkohajoittamalla monopolit. Kesko ja SOK pilkoittaisiin maakunnallisiin kokonaisuuksiin, ja kartellitoimintaa valvottaisiin tarkasti. Maataloustuki ja kaikki yritystuet lopetettaisiin Ruotsin malliin.
Ja kaikki henkilökohtaiset tulot samalle verotukselle.

ulf fallenius

Nyt tuli asiaa.Suomella on peiliin katsomisen paikka ja tällä menolla vakavasti Kreikkan tiellä.

Hannu Tanskanen

@Olen useaankin kertaan kysynyt,miksi Suomi maksaa Iso-Britannian EU-maksuja lähes parisataa miljoonaa euroa vuodessa,mutta en ole saanut muuta vastausta kuin että "pitää katsoa kokonaisuutta". Löytyisikö täältä asian maallikollekin ymmärettävästi selittävä?

Ettei minun väitettäisi puhuvan omiani:

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5526...

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Aina kannattaa löytää ongelmat ulkopuolelta, niin ei tarvitse muuttaa omaa toimintaa.

Hannu Tanskanen

@Ei kuitenkaan vastannut kysymykseeni tälläkään kertaa.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

700 000 euron tulevaisuusselvitys bisnesluokan lentoineen ilman kilpailutusta. Jos uutinen tulisi Kreikasta, kukaan ei olisi hämmästynyt. Näinhän ne etelän zorbakset sähläävät.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tulevaisuusselvitys esittää, että Suomen tulee käyttää jokaisen kansalaisen, yksilön, potentiaalia mielekkäällä tavalla ihmisen hyvinvointia edistämään.
Siksikö meillä on 230.000 ihmistä työyttömyyskortistossa...?

Hannu Tanskanen

@Nuorille neroille ja median ihmelapsille mikään ei ole kyllin hyvää ja neuvonsa tulevaisuudelle on "keep smiling".

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

"Miten Suomi voi näillä veroprosenteilla velkaantua jatkuvasti lisää? Siinä on todellinen talousihme."

Niin on. Ainoa johtopäätös tästä voi olla että kansantaloutemme vuotaa kuin seula. Yhä merkittävämpi osuus taloudellisesta aktiviteetista vuotaa maamme rajojen ulkopuolelle vapaan työvoiman liikkuvuuden nimissä sallittuun harmaaseen talouteen ja ennen kaikkea yhtenäistettyyn veronkierron optimointiin veroparatiisiyhtiöiden kautta.

Toisella puolella yhtälöä makaa terveydeltään ja ikärakenteeltaan rappeutuva väestö, jonka palveluiden tuottamiseen käytetään järkyttävää subventiota verovaroista, koska "asiakkailla" ei ole millään varaa maksaa käyttämistään palveluista pyydettyä hintaa. Palvelukysyntä on siis olemassa, mutta sen rahoitus on täysin keinotekoinen.

Käyttämämme talousjärjestelmän puitteissa hyvinvoinnin välttämätön edellytys on kannattava TEOLLINEN tuotanto, joka mahdollistaa voitollisen vaihtotaseen ja myös sosiaaliseen käyttöön tarkoitetun pääoman kartuttamisen. Olemme näistä tietoisesti luopuneet antamalla taloudellisen päätöksenteon vapaasti ns. markkinavoimille ja poliittisen päätöksenteon Euroopan Unionille, jonka puitteissa markkinatalouden lainalaisuuksille on viitattu kintaalla.

Tästä seurauksena on Suomellekin tiedossa eeppinen epäonnistuminen. Totuus on pyritty hävittämään uutisointiin vielä surkeammista esimerkeistä. Menossa on syyllisten etsintä ja syyttömien rankaiseminen. Objektiivisuutta tässä on turha odotella.

Mitä tuloksia voi ylipäätään odottaa valtiolta, jonka strateginen painopiste on omien luonnonvarojen luovuttamisessa ylikansallisten pääomasijoittajien käsiin ja toivoa parasta?

Ekonomistinen talousmittarilento jatkuu nyt kauniin sään jälkeen myrskypilvissä polttoaineen loppumista odotellen. Nyt kilpaillaan vaan siitä, kenen koneessa riittää pisimpään kerosiinia ennen viimeistä syöksyä.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Tässäkin vihollinen löytyy ulkopuolelta, veroparatiiseista.

Mitä jos ihan oikeasti katsottaisiin Suomen sisäisiä asioita? Kaikilla EU-mailla on edessään isoja rakennemuutoksia, joista on turha syyttää veroparatiiseja.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ei se ole millään tavalla ulkopuolella, vaan pesiytynyt syvälle sisään järjestelmäämme.

Olemme joka tapauksessa valahtaneet todella flegmaattiseksi kansakunnaksi. Järjestelmät on automatisoitu pitkälle, eikä monilla aloilla kukaan tunnu ymmärtävän edes oman toimintansa vaikutuksia ympäristölleen. Tästä tulee karmaisevia esimerkkejä lähes päivittäin.

Tällaista henkistä lamaantumista esiintyy sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Otteen lipsuminen kertautuu nopeasti kun myös dynaamisemmin toimivissa organisaatioissa joudutaan käyttämään enenevässä määrin energiaa toisarvoisiin asioihin.

Ja keskeinen viestini kuitenkin oli, että käyttämässämme talousjärjestelmässä teollista toimintaa ei voi korvata palveluilla. Vaihtotaseen vääristyessä käy juuri kuten esim. Kreikalle. Siinä kulttuurissa työntekoa ei arvosteta kovin korkealle, joten investointeja sinne tuskin tullaan näkemäänkään. Meillä kustannustaso on vastaavasti tulppana.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suuri osa kansantaloutemme pulmista on kotitekoisia: ne ovat tsaarinaikaisen, tehottoman ja liian ison hallintorakenteen ja paljon lupaavan, jakajan mentaliteetilla toimivan poliittiisen kulttuurin tuotoksia.

Kakun kasvattaminen ja työttömyyden pienentäminen eivät näytä koskaan nousevan kovin korkealle silloin, kun käytännössä priorisoidaan. Ne ovat juhlapuheainesta jopa työmarkkinapuolellakin verrattuna etujen jakoon. Kustannukset nousevat kattoon.

Tähän mentaliteettiin sisältyy toki tuo vuotamistekijäkin: vuotoa aiheuttavat mm. poliittinen rahanjako, poliittiset suojatyöpaikat, palkkiovirat (ns. herrahissi) ja ja sitä kautta osaamattomuus hallinnossa.

EU:lle valuva "solidaarisuusraha" tai "vastuullisuuteen osallisuus" ovat saman ilmiön heijastumaa.

Toimituksen poiminnat