Petteri Järvinen

Todellista ja näennäistä liikenneturvallisuutta

Ajoin viime viikolla Savonlinnaan ja takaisin. Menomatkalla auto oli ajanut keskikaiteeseen Lahdenväylällä. Paluumatkalla oli kahden auton kolari Juvan kohdalla viitostiellä.

Ensimmäinen tapahtui moottoritiellä ja siinä selvittiin ilman henkilövahinkoja. Jälkimmäisessä ei oltu yhtä onnekkaita: autojen törmäyksessä loukkaantui useita henkilöitä, ainakin yksi heistä vakavasti. Törmäyspaikan kohdalla oli sulkuviiva ja viitostien tämä pätkä on nopeuskameroiden valvonnassa. Ne eivät estäneet onnettomuutta.

Kun nopeuskamerat alkoivat yleistyä, niiden vaikutusta tutkittiin vertaamalla onnettomuuksien määrää ennen ja jälkeen kameroiden. Ilmeisesti kamerat ovat nykyään niin yleisiä, ettei kameravalvonnan tehokkuutta tarvitse enää perustella saati tutkia. En ole nähnyt tuoreita selvityksiä automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksista, vaikka mittaaminen on kaiken kehittämisen perusta.

Liikennekuolemien laskeva trendi kertoo myönteisestä kehityksestä. Mutta johtuuko se kameravalvonnan nopeasta yleistymisestä vai esimerkiksi autojen parantuneesta turvallisuudesta? Trendi on sama kaikissa pohjoismaissa.

Itse asiassa liikennekuolemien määrä kääntyi viime vuonna nousuun kameroista huolimatta. Kuolonuhrien määrä (292) oli 20 korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Turvallisuuden yhtälössä on selvästikin paljon enemmän muuttujia kuin pelkkä kameravalvonta.

Uutisoinnin perusteella syntyy vaikutelma, että itsemurhien osuus turmatilastoissa on kasvamaan päin. Miten paljon ne vääristävät kuvaa todellisesta liikenneturvallisuudesta? Ruotsissa on vuodesta 2010 lähtien siivottu selvät itsemurhatapaukset pois tilastoista. Suomen olisi syytä tehdä samoin.

Yksi keskeinen muuttuja on alkoholi. Tänä vuonna on ollut jo kaksi traagista tapausta, joissa rattijuoppo on tappanut lapsen. Ja mitä saimmekaan lukea viikonlopun Iltalehdestä: poliisin kustannussäästöjen vuoksi autoilijoita puhallutetaan entistä harvemmin. Toisin kuin nopeusvalvontaa, puhallutuksia ei voi automatisoida.

Tässä ei ole mitään järkeä. Valvontaa lisätään siellä, missä se tulee halvimmaksi -- ei siellä, missä se oikeasti parantaisi turvallisuutta.

 

Lisäys klo 15:14: kun kameravalvonta koko ajan lisääntyy, mikä selittää tällaisen: http://www.kauppalehti.fi/auto/eu+julkaisi+synkat+tieluvut+suomesta/201207218503

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Ilmeisesti navigaattorit varoittavat aika tehokkaasti nopeuskameroista, mutta eivät hirvistä eivätkä oikeista poliiseista.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kameravalvonnan tehokkuus perustuu siihen, että ajoneuvojen nopeus hidastuu kameran kohdalla. Täsmälleen sama vaikutus saadaan aikaan paljon halvemmalla pyörittämällä kaistalle iso kivi. Toki silloin menetetään valvonnan suurin hyöty, eli rahavirta valtiolle. Kamerarikokset kun ovat siinä suhteessa poikkeuksellisia, että ainoastaan käteisellä rahalla voi synnin sovittaa - rikollinen ei pääse vankilaan tai yhdyskuntapalveluun, eikä voi muuttaa rangaistusta esim ehdolliseksi vankeudeksi, vaikka kuinka vakuuttaisi olevansa paatunut rikoksenuusija. Hätäisempi voisi luulla, ettei tarkoituksenakaan ole rangaista rikollista vaan kerätä rahaa, mutta onneksi minä en ole hätäinen.

Harri Räsänen

Ei nyt oikein auennut tämä kirjoitus. Mikä noissa kameroissa oikein häiritsee? Järvinen tunnollisena autoilijana varmaan noudattaa nopeusrajoituksia eikä Järvisen tarvitse piitata kameroista ollenkaan.
Ne ovat halpa tapa valvoa ajonopeuksia. Kyllä niistä on hyötyä.
Jos liikennekuolemat ovat vähän nousseet niin miten se liittyy kameroihin?
Lopetetaan kameravalvonta ja lisätään saavutetulla säästöllä poliisien puhallutuksia.Niinkö? Onko Järvisellä esittää faktat että tästä tuleva hyöty olisi jotenkin erityisen suurta.

Liikenteen riskien aiheuttaja istuu edelleen ratin takana.

Helsingissä kameroiden avulla on pienennetty bussikaistalla ajamista ihan todistetusti ja tutkitusti.

http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/uutiset/2011/Sivut/...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ainakin itseäni kameroissa häiritsee se, että nopeusrajoitukset on painettu järjettömän alas. Kamera ei välitä siitä ajatko tyhjällä tiellä aurinkoisella kelillä hyvän näkyvyyden vallitessa, vai ruuhkassa kaatosateessa. Nopeusrajoitukset on luonnollisesti mitoitettu jälkimmäisen tilannekuvauksen mukaiseksi.

Toinen häiritsevä asia on varmaan periaatekysymys siitä, että kameroiden laittamista perustellaan turvallisuudella, mutta jos joku osoittaa, etteivät ne paranna turvallisuutta, niin kameravalvontaa jatketaan silti. Kameroiden päätehtävä tuntuu olevan sen valvonta, ettei kukaan aja tiettyä nopeutta kovempaa, ja turvallisuus tulee sitten bonuksena, jos tulee. Se minua häiritsee.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei ole, mutta mitä sitten? Jos nopeusrajoitukset mitoitettaisiin sen mukaan, että niiden pitää huomioida renkaan räjähtäminen ja hirven törmäys tuulilasiin, niin rajoitusten pitäisi olla varmaankin 50 km/h moottoriteillä ja 40 km/h maanteilla.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

>Kyllä niistä on hyötyä.

Minkälaisia tutkimuksia aiheesta on viime vuosina tehty?

>Järvinen tunnollisena autoilijana varmaan
>noudattaa nopeusrajoituksia eikä Järvisen
>tarvitse piitata kameroista ollenkaan.

Tunnollisena autoilijana - kyllä. Ei yhtään nopeussakkoa, ei liha- eikä peltipoliisilta.

Ei tarvitse piitata kameroista? - ei. Kameroita saa koko ajan olla vahtimassa, ettei tule vahingossa ajaneeksi ylinopeutta.

Jos valtio haluaa liikenneturvallisuutta, sen pitää olla valmis panostamaan siihen. Ei pitäisi olla vaikeaa, koska jokainen onnettomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Siispä lisää puhallutuksia ja oikeita poliiseja teille kameroiden sijaan.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Tasasta nopeutta on vaikea ajaa, kun rajoitukset vaihtelevat 60-80-100 km/h, joskus hyvinkin tiuhaan.

Itseäni on puhallutettu 25 vuoden aikana KAKSI kertaa. En ole huomannut mitään muutosta pk-seudulla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

25 vuotta ja 2 puhallutusta on kieltämättä harvanpuoleinen tahti. Mikä lienee Järvisen vuosittainen ajomäärä, siis todennäköisyys joutua ratsiaan?

Talvella anoin vapautusta puhaltamisesta tipattoman tammikuun perusteella. Sitä ei myönnetty, vaikka ajankohta oli viikolla 2 tai 3. Mitäpä tuota riitauttamaan, kun saatoin yhdellä hönkäisyllä todistaa ajokuntoni.

Harri Räsänen

Kiitos vastauksesta,

Tottakai valtio-eli kaikki suomalaiset- haluaa liikenneturvallisuutta.
Lisää poliiseja sopii oikein hyvin. Mistä rahat?
Poliitikot päättävät poliisin määrärahat ja niillä poliisi joutuu tulemaan toimeen. Lisää veroja siis?

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

>Mikä lienee Järvisen vuosittainen ajomäärä,
>siis todennäköisyys joutua ratsiaan?

Kilometrejä kertyy normaalisti, mutta ajelen pääasiassa päiväsaikaan, harvoin iltaisin tai öisin. Toinen puhallutus oli klo 22 aikaan, toinen lauantaina aamupäivällä.

Nopeutta on mitattu varmasti tuhansia kertoja -- tuntuukin, ettei nopeus- ja alkoholivalvonnan suhde liikenteessä ole lainkaan kohdallaan eikä suhteessa riskeihin.

Petri Haapa

"Itseäni on puhallutettu 25 vuoden aikana KAKSI kertaa. En ole huomannut mitään muutosta pk-seudulla."

Minulla on vissiin joku tapanikansa-syndrooma, kun sakkoja on tullut korillinen, on puhallutettu enemmän kuin usein jne.

Tapio Ahti

Keksin systeemin, jossa kohdassa A kameran ottamasta kuvasta tietokoneen tunnistama rekisterinumero ja ajankohta tallentuvat keskustietokoneelle (sen sijaan että otettaisiin kuva ja mitattaisiin nopeus, kuten nykyään tapahtuu). Kun sama rekisterinumero ilmestyisi seuraavaan kuvaan kohdassa B, keskustietokone laskisi auton keskinopeuden noiden kahden pisteen välillä. Väli, jolta keskinopeus mitattaisiin voisi olla kahden kameratolppien väli tai pitempi.

Hyötyjä olisi muutama:
1) Tolpissa ei tarvitsisi olla tutkaa.
2) Kuvia voisi ottaa jatkuvasti ja kaikista autoista, koska automatisoidussa systeemissä kuvan marginaalihinta olisi lähellä nollaa.
3) Vahingossa tapahtuneen hetkellisen ylityksen sijaan rangaistaisiin (todennäköisemmin) niitä, jotka ajavat jatkuvasti ylinopeutta.

En osaa arvioida. olisiko hinta verrattuna nykyisiin tolppiin isompi vai pienempi. Isoja investointeja pitäisi alkuun tehdä, mutta hinta per tolppa saattaisi olla halvempi riippuen siitä, mitä maksaa kameran matkapuhelinyhteys verrattuna tutkaan. Käyttö olisi ilmeisesti halvempaa.

Näin jo rikkaudet silmieni edessä. Ikävä kyllä kävi ilmi, että moinen systeemi on jo käytössä muistaakseni ainakin Britanniassa.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Keskinopeuksia on laskettu rekisterien perusteella Suomessakin jo useita vuosia. Vielä niistä ei tosin sakoteta, mutta se on vain ajan kysymys.

Tapio Ahti

Näköjään ensimmäinen kokeilu tehtiin kaksi vuotta sitten (eli vuosia sen jälkeen kun viimeksi tsekkailin asiaa). Toivottavasti homma saadaan toimimaan niin, että sitä voi käyttää tehokkaasti nopeusvalvontaan.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Rekisterikilpien tunnistusta käytetään mm. Turun moottoritien ilmoitustauluissa, jotka kertovat miten pitkään ajo Kehä I:lle ja Kehä III:lle kestää. Tämä aika saadaan liikennevirran nopeutta seuraamalla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kameroissa ei nykyisinkään ole tutkaa: niiden edessä, useinmiten vain toisella kaistalla, on tiehen upotettuna kaksi induktiosilmukkaa, joiden antamasta herätteestä päätellään ajoneuvon nopeus.
Kameroissa on myös usein jo tällä hetkellä matkapuhelinyhteys jonka tarkoitus on enemmän toimia ilkivaltatapauksissa hälytys- ja jäljitysapuna, eikä niinkään reaaliaikaisena tiedonkeruujärjestelmänä.
Mutta kuten sanottu, mikä tahansa tielle kannettu esine ajaa saman asian: liikennevirran nopeus hidastuu hetkellisesti.

Tapio Ahti

Kun ihmiset saavat tietää, että heidän keskinopeuttaan tarkkaillaan ja ylittämisestä voi saada sakot, he vähentävät keskinopeuttaan. Jos joku on niin outo tapaus, että sen jälkeen välillä ajaa yli- ja sitten taas alinopeutta, teillä voisi olla myös hetkellisen nopeuden mittaamista nykyiseen tapaan.

Hannu Tanskanen

@Kas että nuo Suomen kaksi Corvettea sattuivatkin ohittamaan Pekan?

Vapauden Maassa Jenkeissä tuollainen isovelisysteemi ei tulisi kuuloon.
Poliisi ei siellä määrä tuomiota (sakkoa) tien päällä,vaan kaikki menee oikeuden kautta. Jäin kerran kiinni Friscon eteläpuolella. Sakkolappu, 63 taalaa neljänkympin ylinopeudesta, tuli paikalliselta oikeusistuimelta postissa kolmen kuukauden päästä, olisin voinut valittaa. Tutkanpaljastin on myös sallittu,vapaan maan lain mukaan jos valtiolla on oikeus teknisten keinojen käyttöön yksilöä vastaan,yksilöllä on oikeus puolustautua samoin keinoin. Sakko on samasta ylityksestä sama kaikille,tuloista ei rangaista.

Petri Haapa

Kun kameravalvonta tuli, niin minä ainakin olen joutunut ylinopeussakkoja maksamaan rutkasti. Liikenneturvallisuuden parantumisesta minulla ei sen sijaan ole kokemuksia.

Erkki Mikola

Milloin pääsemme automaattisesta nopeusvalvonnasta automaattiseen nopeudensäätöön? Tätä olen miettinyt viime aikoina useasti, kun olen saanut sakkoja peltipoliisilta vaikka autossani on sekä nopeudenrajoitin että vakionopeuden säädin.

Nykytekniikalla ei luulisi olevan vaikeaa tehdä sellaisia liikennemerkkejä maanteiden varteen ja sellaisia nopeudenrajoittimia autoihin, jotka pakottaisivat autot hidastamaan nopeuttaan "vaarallisten" risteyksien eli sellaisten risteyksien kohdalla missä on 80- tai 60 km/h-nopeusrajoitukset.

Tämä "pakko" voisi kohdistua ainakin niihin autoilijoihin, jotka pitävät autossaan olevaa nopeusrajoitinta tai vakionopeussäädintä vapaaehtoisesti päällä.

Toinen toivomukseni olisi, että tällainen automaattinen hidastus tehtäisiin ilman jarruja eli pelkästään kaasua vähentämällä. Ja että sellaista autoilijaa ei sakoteta, jonka auto todistettavasti hyväksyi (=vastaanotti) uuden nopeusrajoituksen ja jossa automaattiinen nopeusrajoitin on käytössä.(Jarruvaloja voisi toki vilauttaa, jotta takanatulijatkin huomaavat uuden alemman nopeusrajoituksen.)

Tällaisilla automaattisilla nopeusrajoitusmerkeillä olisi monia hyviä puolia nykyisiin nopeusrajoitusmerkkeihin verrattuna:
- autoilija voisi keskittyä liikenteen seuraamiseen, kun ei tarvitse välittää nopeusrajoitusmerkeistä
- nopeusrajoituksia voisi olla muillekin nopeuksille kuin 60, 80, 100 ja 120km/h
- nopeusrajoitukset voisivat automaattisesti adaptoitua kelin, näkyvyyden ja liikennetiheyden mukaan
- nopeusrajoituksia (tai "nopeusohjeita") voisi olla huomattavasti enemmän kuin niitä nykyään on (olettaen, että kyseinen laite on huomattavan halpa verrattuna esim. nykyisiin valvontakameroihin).
- tällaiset nopeudenalentajat olisivat varmasti myös hyvä turvallisuuslisä esim. siltatyömaille. Eli sopisivat väliaikaisiin suuriin hidastuksiin tietöiden kohdalla.

Toki tämä järjestelmä vaatisi myös autoihin sellaista elektroniikkaa, mikä sieltä nyt puuttuu. Mutta uskon, että autoilijatkin mielellään ostaisivat "automaattisesti kauko-aseteltavia" nopeusrajoittimia, jos niiden avulla voi vapautua sekä ylinopeussakoista että nopeusrajoitusmerkkien vahtaamisesta.

Hannu Tanskanen

@Pekka

Pekka ei ole koskaan tainnut olla kosketusetäisyydellä oikeasta uudesta Corvetesta? Minä olen ajanutkin kolmasti Floridassa,yhteensä yli 2000 km
tuliterää Corvette ZHZ:aa (431 hp). Top Gear ylisti uutta mallia "Valo tulee USA:sta,uskomaton auto,uskomaton alusta,auto joka viidesosahinnalla pieksää Ferrari Enzon" (tässä oli siis kysymyksessä 600 hp:n malli,minun oli hieman kesytetty versio). Mutta vihervasemmistollemmehan kaikki USA:sta on pahaksi. Ja demokratianne on sitä,että olette aina oikeassa,kun kiellätte blogissanne puheoikeuden eri mieltä olevilta.

Käyttäjän pkylliainen kuva
Pekka Kylliäinen

Minä en ymmärrä Petterin logiikkaa. Jos ei kerran ole varaa pitää poliiseja tien päällä valvomassa, ei sitten saisi asentaa turvakameroitakaan. Pitäisi luopua kaikesta valvonnasta. Lisäisikö se sitten turvallisuutta?
Kun vauhti nousee 10km/h tunnissa kasvaa onnettomuusriski 47%. Riskin kasvua ei ajaessa voi huomata, mutta tienpitäjälle se on pelkkää matematiikkaa. 100 000 autoa ja vauhti näkyy tilastoissa selvästi. Suurin osa meistä ajaa koko elämänsä ylinopeutta ilman vakavaa kolaria. Ylinopeuden aiheuttama kuolonkolari onkin käänteinen lottovoitto. Mahdollisuus on pieni, mutta jollekin se sattuu joka viikko. Samaan riskinkasvuun pääsee noin 0,5 promillen humalassa. Vaikka turvakamera ei puhalluta, pureutuu se juuri suurimpaan onnettomuusriskiin teillämme. Suurin osa rattijuopoistakin ajaa koko elämänsä kännissä, joutumatta kolariin. Ihan samaa matematiikkaa heilläkin. Muttta nopeusvalvonnasta luopuminen on samaa kuin hyväksytään puukolla tappaminen, mutta kirveellä tappaminen olisi tuomittavaa.
Toki minäkin kannattaisin lisää näkyvää valvontaa ja enemmän puhallutuksia, että myös toiseksi suurimpaan riskiin teillämme puututtaisiin enemmän. Kuitenkin kannatan myös tiheämpää turvakameraverkostoa.
Muuten 80/km alueella ei ajeta sujuvasti tasaisesti hieman yli 80km/h vaan tasaisesti korkeintaan 80km/h, jos olosuhteet sen sallivat.

Toimituksen poiminnat