ACTA koetteli nettidemokratiaa
Euroopan parlamentti kaatoi eilen pitkään valmistellun ja nettikäyttäjien kiivaasti vastustaman ACTA-sopimuksen. Tapahtunutta on pidetty esimerkkinä verkkodemokratian voimasta, sillä kansalaisten mielenilmaukset käänsivät lopulta myös poliitikkojen päät.
Mutta oliko ACTAn kaatuminen sittenkään demokratian riemuvoitto -- vai osoittiko se pikemminkin miten helppoa nettiaikana kansaa on vedättää? Uutta on se, että poliitikkojen on pakko mennä kansan perässä. Uutisen perusteella Anneli Jäätteenmäki oli hämmästynyt siitä, miten nopeasti MEPien takki asiassa kääntyi. Lopulta vain keskustan Takkula uskalsi äänestää sopimuksen hyväksymisen puolesta.
Meillä on idealistinen halu uskoa, että netti tekee päätöksenteosta demokraattista ja oikeudenmukaista. Kaikki olettavat saavansa netin kautta oikeaa ja luotettavaa tietoa, jonka perusteella he sitten muodostavat perustellun mielipiteensä. Kukaan ei myönnä olevansa netin johdateltavissa, vaikka juuri siitä on usein kyse. Harva jaksaa kyseenalaistaa netissä vallitsevaa totuutta ja perehtyä itse asiaan.
En ota kantaa itse ACTAan, koska sopimus on laaja ja vaikeaselkoinen, enkä edes väitä tuntevani sen yksityiskohtia. Otan kantaa vain itse prosessiin. Muita nettikommentoijia sama perehtymättömyys ei ole estänyt. Lähes kaikki ovat toisenkäden tietojen varassa, ja nekin tiedot ovat yleensä peräisin toisilta nettikirjoittajilta.
Itse asiassa kenelläkään ei tunnu olevan täsmällistä tietoa siitä, mikä sopimuksessa lopulta oli niin huonoa ja vaarallista. Sitä piti vain vastustaa, koska netissä sanottiin niin.
Näin toimiva "demokratia" on kovin huteralla pohjalla.
ACTAn tarkoitus oli edistää kansainvälistä yhteistyötä piratismia vastaan. Kyse ei ole pelkistä IPR-oikeuksista, vaan väärennetyt lääkkeet tai lentokoneenosat voivat olla hengenvaarallisia. Sopimukseen kuului myös toimenpiteitä nettipiratismin rajoittamiseksi -- ja juuri se sai nettikäyttäjät näkemään punaista. Kyse oli taas perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta ja yksityisyydensuojasta.
Suomalaisen Wikipedia-artikkelin lopussa on linkki EU-palvelimelle, josta löytyvä Fact sheet (pdf-tiedosto) kertoo ACTAsta näin: The ACTA is intended to focus on commercially-oriented counterfeiting and piracy sekä Counterfeiting and piracy not only take place in the physical world, but also increasingly in the digital environment. ACTA cannot be regarded as an agreement that only focuses on the Internet. The ACTA aims to address the problem of counterfeiting and piracy as a whole, and seeks to cover each of its dimensions.
Eräs aktiivisista vastustajista on ollut vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi, joka blogissaan iloitsee sopimuksen kaatumisesta (ACTA - Kansalaiset osoittivat kaapin paikan). Hassikaan ei yksilöi tarkemmin, mikä sopimuksessa oli niin huonoa, mutta hän ottaa yhden esimerkin: ...sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuisivat määräämään teleyhtiöt katkaisemaan nettiyhteyden niiltä, jotka ovat ladanneet tekijänoikeuksien alaisia tiedostoja.
Aamun Hesarissa Hassi toistaa saman argumentin. En epäile Hassin asiantuntemusta, mutta olisi kiinnostavaa tietää, mistä sopimuksen kohdasta tämä käy ilmi. Olen kysynyt asiasta Hassin Facebook-sivulla, mutta en ole vielä saanut vastausta.
Edellä viitattu EU:n oma Fact sheet sanoo nimittäin täsmälleen päinvastaista: What IS NOT the goal of ACTA: The ACTA does not focus on private, non-commercial activities of individuals, nor will it result in the monitoring of individuals or intrude in their private sphere. Accordingly: There is no proposal to oblige ACTA Parties to require internet service providers (ISPs) to terminate users' connections on the basis of accumulated allegations of online IPR infringement (the so-called “three strikes” rule).
Tietokone-lehden numerossa 3/2012 operaattoreita edustavan Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento vastasi toimittajan kysymykseen ACTAn vaikutuksista näin: Mielestämme sopimus ei laukaise tarvetta uudelle lainsäädännölle tekijänoikeuksien turvaamiseksi maassamme. Itse asiassa sopimuksessa on asetettu meidän lainsäädäntöä pidemmälle meneviä velvoitteita turvaamistoimenpiteitä hakeville. Näistä esimerkkinä voidaan todeta velvoite asettaa haasteen yhteydessä vakuus mahdollisista perusteettomiin vaateisiin perustuvista vahingoista. Nykyisessä Suomen laissa tällaista vaadetta ei ole.
Operaattorien luulisi tietävän, aiheuttaako sopimus heille ja asiakkaille ongelmia. Ilmeisesti ei ainakaan Suomessa.
Totta -- ACTA-sopimus oli valmisteltu salamyhkäisesti. Ilmeisesti tekijät arvasivat, minkälainen kohu siitä voisi nousta. Parlamentin äänestystulos osoitti, ettei tällainen menettelytapa enää toimi. Hankalatkin asiat on valmisteltava alusta pitäen avoimesti. Salailu ei mitenkään auta asiaa.
Sopimus oli varmasti myös monimutkainen ja sen vaikutuksia mahdoton ennakoida täsmällisesti. Mutta ennen tyrmäystä pitäisi tietää, ovatko muut sopimukset yhtään sen ymmärrettävämpiä.
Miksi esimerkiksi rikkidirektiivi hyväksyttiin, vaikka se asettaa Suomen hankalaan asemaan ja sen kaikkia seurauksia on vaikea ennakoida? Missä oli valmisteluun liittyvä nettikeskustelu? Tämänkin sopimuksen avainhenkilönä on toiminut Satu Hassi. Kritiikistä voi lukea esimerkiksi tästä tai tästä. Erään vihreän mielestä rikkidirektiivi voitiin hyväksyä, koska kyse oli luonnonsuojelusta ja ihmishenkiä suojaavasta asiasta. Kuitenkin Hassi itse sanoo Hesarissa, että "hyvä tarkoitus ei pyhitä vääriä keinoja". Hän tosin viittaa ACTAan, mutta yhtä hyvin sitä voisi soveltaa rikkidirektiiviin.
Nettidemokratia voi toimia vain, mikäli ihmiset oikeasti yrittävät perehtyä asioihin ja muodostaa mielipiteensä itsenäisesti.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Nettikeskustelun tasoa hyvin kuvaava kommentti, joka ei millään tavalla ota kantaa itse kirjoituksen asiaan.
Se että laissa oli hyviä kohtia ei tarkoita, että se on hyväksyttävä. Ja ei vielä sekään vaikka laki pääosiltaan olisi oikein kirjoitettu. Mielestäni lakitekstejä pitää aina hyväksymisvaiheessa "lukea kuin piru raamattua" Ja jos löytyy kohtia joita ei voi hyväksy on se hylättävä. En minä ainkaan tiesä että sen olisi voinut osittain hyväksyä. On sanottava, etten minäkään edes jaksanut kahlata sitä läheskään huolella läpi mutta siitä löytyisellaista jota en hyväksy. Se velvoittaa (sallii) varsin mielivaltaisesti sensuroida netti liikennettä. Tästäkin joku varmasti on eri mieltä. Ei silti kyllä valtiot ilman ACTAakin pystyvät maassaan vastaavaan. Lisäksi kyllä virkakoneistolla (esim. poliisi) on keinot vastaavaan lain puitteissa. ACTA:n väärinkäyttämistä minä kavaksuin. Valta vaatii vastuuta ja liian usein sitä käytetään väärin. Tämähän oli vaan yksi esitys, varmasti sitä korjaamalla saadaan hyväksyttäkin esitys.
>Se velvoittaa (sallii) varsin mielivaltaisesti
>sensuroida netti liikennettä.
Sensuroida nettiliikennettä? Mistä sopimuksen kohdasta tämä käy ilmi?
Pulliaisen näkökulmasta ACTA päätyi roskiin ennen kaikkea siksi, että valmistelu oli kryptistä ja voimakkaasti teollisuuden lobbaamaa ja vaikutusalue liian laaja. Se taas johtaa ajattelemaan, että ACTAa hyvistä tavoitteistaan (esim. terveyden ja hengen vaarantavien tuoteväärennösten kitkeminen) huolimatta käytettäisiin kuluttajien/kansalaisten etujen vastaisesti. Vakuuttelut esim. siitä, että ei-kaupalliseen toimintaan ei ole tarkoitus puuttua eivät riittäneet.
On helppoa maalata mörköjä seinälle, verrattomasti helpompaa kuin valmistella näin kattavaa lainsäädäntöä, jonka kuluttajan edun mukaiset peruspäämäärät olivat ilmeiset. En ymmärrä ACTAn kaatamisella hehkuttelua, koska se poliitikkojen osalta on pitkälti silmänlumetta ja halu ennen kaikkea osoittaa EP:n voimaantumista. ACTA saattoi olla torso ja siinä mielessä jouti mennä. A-näytös meni pieleen ylidramatisoituna.
Olen seurannut riittävän monen EP:n jäsenen toimintaa (enimmäkseen ei-suomalaisia) todetakseni, että näkyvyyttä halutaan keinoja kaihtamatta. Ongelmia luodaan sinnekin, missä niitä ei ole. EP:n jäsenet ovat aivan varmasti sitä mieltä, että esim. lääkeväärennökset ovat ongelma (vastikään USA:ssa onnistuttiin myymään sairaaloihin syöpälääkettä, jossa ei ollut vaikuttavaa lääkeainetta) ja nettiapteekista tilatut diabeteslääkkeet voivat olla puristettua laastipölyä. Poliitikoilta on lupa odottaa ehdotuksia siitä, miten lainsäädännön avulla näihin epäkohtiin voidaan vaikuttaa rajoittamatta kansalaisoikeuksia. Kannattaa siis kysyä esim. Hassilta uudemman kerran.
On varma, että uutta pakettia (ACTB) valmistellaan. Komissio ja neuvosto ovat läksynsä oppineet. Poliitikot kyllä sitten hyväksyvät, kun syntyy vaikutelma, että heillä on ollut sanansa sanottavana ja kyseessä on tavalla tai toisella heidän lapsensa. Toisten esittämät ajatukset alkavat kuulostaa järkeviltä siinä vaiheessa kun alkaa uskoa niiden olevan alkuperältään omia.
NIIN. Sopimusluonnos ei ole kattava eikä kadunmiehiltä tarvitse kysellä tuoteväärennöksiin keskittyvistä kauppasopimuksista. Kattavuus on sumutusta, johon mepitkin lankesivat.
"Uutta on se, että poliitikkojen on pakko mennä kansan perässä."
Tavan kansalaisena voin olla toki väärässäkin, mutta ainakin oman käsitykseni mukaan se taitaa olla peräti demokratian perusidea. Että sikälis näkisin kehityksen menevän juurikin oikeaan suuntaan.
Ennen poliitikot eivät reaaliajassa tienneet, mitä äänestäjät ajattelivat. Kehitys on myönteistä, mutta jos kansa saa mielipiteensä muutamalta "asiantuntijalta" siirrytään demokratian sijaan ekspertokratiaan, joka samalla tekee edustajatkin tarpeettomiksi.
Ajatus kai on, että niin MEPit kuin kansanedustajatkin eivät suoraan toimi äänestäjiensä marionetteina, vaan käyttävät myös omaa asiantuntemustaan ja harkintaansa. Siitä kai heille maksetaan? Ei pelkästä napin painamisesta.
Jos käytetään sanaa demokratia, niin kyllä ajatus siinä todella on, että poliitkot noudattavat kansalaisten enemmistön tahtoa. Jos näin ei tehdä, se EI ole demokratiaa.
Niinpä - nykyään demokratia tarkoittaa käytännössä sitä, että kansalaiset äänestävät kansanedustajien ja puolueiden vaalilupausten perusteella. Sen jälkeen kansanedustajat saavat palkkansa alati takkiaan kääntävien puolueiden ryhmäkurin noudattamisesta... Kansalaisilla ei juuri ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa seuraavia vaaleja, joilla ylläpidetään demokratian illuusiota.
Näin ainakin tavan rivikansalaisen näkökulmasta...
Heikki Leivo: Valitettavasti se näyttää menevän juuri noin ja siitä on demokratia kaukana.
Olen vastustanut ja tulen jatkossakin vastustamaan hanketta, jota valmistellaan sillä tavalla kuin tätä valmisteltiin. Tärkein vaikuttimeni asiassa oli demokratia.
Kuten Tampereen puheessani sanoin - jos ACTA oli kannattajiensa mielestä niin hyvä kuin oli, mikseivät he sitten kertoneet sitä hyvissä ajoin ennen vaaleja?
>Olen vastustanut ja tulen jatkossakin vastustamaan hanketta,
>jota valmistellaan sillä tavalla kuin tätä valmisteltiin.
Siis hankkeen valmistelutapa on tärkeämpi kuin hankkeen sisältö?
>Tärkein vaikuttimeni asiassa oli demokratia.
Minusta tässä ei toteutunut demokratia nyt ollenkaan, kun ACTAn puolustajat eivät saaneet ääntään kuuluville.
"Siis hankkeen valmistelutapa on tärkeämpi kuin hankkeen sisältö?"
Periaatteessa jopa niin. Demokratia on liian hieno asia uhrattavaksi oikeastaan minkään asian puolesta. (Lisäksi en ylipäänsä näe hankkeen sisällössä hyvää.)
"Minusta tässä ei toteutunut demokratia nyt ollenkaan, kun ACTAn puolustajat eivät saaneet ääntään kuuluville."
Kuka esti heitä puhumasta ja kertomasta asiasta? Vaikka niin pian kuin suinkin saivat tietää, siis varmasti aiemmin kuin minä?
On hyvä muistaa, miksi ACTAn kaltaisia sopimuksia halutaan saada voimaan: siksikö, että muutoin tavalliset kansalaiset voisivat sairastua huonoista lääkekopioista, kuolla lento-onnettomuudessa viallisten koneenosien takia tai että huonolaatuinen piraatti-dvd jumittaa pleikkarin? Ei varmaankaan, vaan kyseessä ovat suurten kansainvälisten yritysten tavoitteet omien voittojensa maksimoimiseksi.
Loppujen lopuksihan sopimuksen neuvottelutavat, salamyhkäisyys ja mahdolliset vaikutukset muihin oikeuksiin olivat tekijöitä, jotka lopulta johtivat päätökseen hylätä sopimus tällä kertaa. Saamme varmasti nähdä uusia yrityksiä samasta teemasta, mutta toivottavasti ne tulevat olemaan selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä. Tällöin myös nettikeskustelun osuus demokraattisessa päätöksenteossa saattaa osoittautua merkittäväksi.
Koneita on pudonnut piraattiosien vuoksi, ihmisiä on kuollut. Se ei ole kenenkään etu, ei yhteiskunnan eikä lentoyhtiöiden.
Sama pätee varmaan myös lääkekopioihin.
Yrityksen päämäärä on maksimoida voittoa, mutta ei se välttämättä ole ristiriidassa valtion tai yhteiskunnan kanssa.
Nokian menestys on ollut Suomen ja suomalaisten etu. Jos Nokia nyt kompuroi, siitä kärsimme kaikki - ja eniten ne, joille Nokian maksamia miljardiveroja on jaettu.
En halua saivarrella, mutta arvostaisin jos tarjoaisit piraattiosien vuoksi pudonneiden koneiden tietoja, sekä lisäksi uhrien määrät. En selvästikään ole tämän alueen tuntija.
Yrityksen yksi päämääristä on tuottaa voittoa, mutta se ei saa tapahtua tallomalla ihmisten oikeuksia.
Sorakivi, lääkeväärennöksiä valmistavat ja kauppaavat tahot pyrkivät myös voitontavoitteluun. Myymällä roskaa aidon tavaran sijaan, he myös vaarantavat kuluttajan terveyden ja hengen.
Kummallinen, joskin kovin yleinen asenne tuntuu olevan, että tietty kriittinen määrä kuolemaan johtavia onnettomuuksia on tapahduttava ennen kuin asia otetaan vakavasti.
Petteri, "lääkekopio" voi olla harhaanjohtava termi, koska sitä käytetään yleiskielessä tarkoittamaan geneeristä lääkettä eli rinnakkaisvalmistetta. Ne ovat laillisia, tutkittuja ja viranomaisen hyväksymiä. Piraattilääkkeet ja lääkeväärennökset ovat mitä sattuu ja laittomia. Piraattilääkkeitä voi välttää kun ei osta lääkkeitään netistä (yleensä lisäksi ostaminenkin on laitonta), mutta lainkuuliaisen kuluttajan kannalta ikävintä on, että lääkeväärennökset ovat löytäneet tiensä myös laillisiin jakelukanaviin, esim. eräiden EU-maiden apteekkien hyllyille.
Petteri, kiitos linkistä. Puolustaisin toki ACTAa, jos yksikin tällainen valitettava onnettomuus voitaisiin sen käyttöönotolla välttää. Pahoin kuitenkin pelkään, että sopimuksen laatijoilla olivat muut intressit etusijalla.
Toivonen, olisihan hienoa, jos sopimuksella kyettäisiin torjumaan ihmishenkiä vaativat rikollisten toimet. Jos näin jalo hanke todella olisi ollut tavoitteena, en ymmärrä mitä sopimusta ajavat tahot luulivat saavuttavansa salamyhkäisyydellä ja avoimuuden puutteella.
Petteri, tuossa artikkelissa myös kerrotaan, että väärennettyjen osien kauppa/käyttö oli jo tuolloin laitonta (pääosassa maailmaa), mutta siihen ei ollut ainakaan Yhdysvalloissa puututtu mitenkään asianmukaisesti.
Kysehän ei ollut siitä, että jokin osa olisi "luvaton kopio" jonkun toisen omistamasta "henkisestä pääomasta", vaan siitä, että näitä kopio-osia ei ollut testattu tai hyväksytetty viranomaisilla. Niinpä pultit saattoivat olla väärää teräslaatua, yms.
Lisäksi nimenomaan tuon onnettomuuden seurauksena määräyksiä ja valvontaa kiristettiin tuntuvasti.
Tarvitaanko tähän siis vielä lisäksi ACTA?
Voittojen maksimoinnissa ei ole mitään väärää. Hinnoitelkoot pleikkarin pelit vaikka taivaaseen asti, sitä varmemmin alalle tulee kilpailua ja uusia pelifirmoja. Ideoita koodaajilla on varmasti, mutta kannattavuussyistä niitä ei välttämättä toteuteta toistaiseksi.
Tekijäinoikeuksien puolesta taas Yhdysvalloissa musiikkibisnestä holhotaan monella järjestöllä, mainittakoon nyt yhtenä esimerkkinä RIAA. Jotkut väittävät, että uusien artistien kohdalla saatu lupa levittää ilmaiseksi tuotantoa mm. mp3-muodossa on itse asiassa vain piristänyt ko. artistien levymyyntejä. Toisaalta samat jakelijat kertovat, miten paljon he ovat joutuneet tappelemaan RIAA:n kanssa.
Netti on loistava väylä saada tällaista immateriaalista tuotantoa kaupattua, kun logistiikka- ja tuotepakkauskulut voidaan pitkälti eliminoida. Palvelimet toki pitää hankkia ja ylläpitää.
Asioita on siis puolesta ja vastaan. Itseäni asia ei niin paljoa kiinnostanut, että olisin ottanut koko sopimuksesta selvää. Toivottavasti tavat, joilla asioita vast'edes hoidetaan olisi avoimempaa ja keskustelu sen verran yleistä, että mielipiteet voisi tehdä aivan itse.
ACTA oli (ja tulevakin versio on) vaikea hahmottaa.
Siitä löytyy niin hyvät kuin huonotkin puolensa.
ACTAa puolustavat yritykset haluavat luonnollisesti maksimoida voittonsa ja siihen liityy väärennettyjen tuotteiden vastainen taistelu. Pääosin siksi että väärennetty tuote ei tuo tuotemerkin haltijan kassaan rahaa mutta myös siksi että väärennetty tuote voi olla tuotemerkin kannalta vahingollinen ja tuotteena jopa vaarallinen.
Piraattivalmistajatkin haluavat maksimoida voittonsa. Siksi heidän intersseissään on ollut tukea ACTAn kaatumista. Käytännössä piraattivalmistajat maksimoivat voittonsa käyttämällä heikompia komponentteja ja materiaaleja, sekä usein jättämällä verot ja muut maksamatta sekä työläisten oloista huolehtiminen on vielä heikommalla tasolla kuin aidon valmistajilla.
Jokainen yritys haluaa tehdä voittoa jopa maksimoida sen.
ACTA II tulee jossain vaiheessa ja siinä korjattu joitain yksityisiin henkilöihin kohdistuvia puutteita.
Tällä hetkellä itseäni huolettaa huomattavasti lailliset pelit. Peliyhtiöt laittavat peleihin mukaan ohjelmia jotka tutkivat asiakkaan tietokoneen ja raportoivat löydöistään peliyhtiölle - ilmeisesti.
Se mitä kaikea pelit raportoivat on täysi kysymysmerkki. Periaatteessa pelin mukana voidaan ajaa koneeseen ohjelma joka seuraa kaikkea mitä koneella tehdään. Toisaalta piraattipelin mukana voi tulla myös aivan mitä tahansa ja jopa todennäköisemmin.
Tavallaan ACTAssa todellistuivat ihmisten kauhukuvat valvonnasta, joka on ulkoistettu viranomaisilta erilaisille teollisuuden etujärjestöiille. En väitä, että nämä kuvat olisivat sopimuksen mukaisia, mutta esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöt menettelyillään ovat tuhonneet ihmisten luottamuksen.
En näe millään muotoa oikeutettuna yksittäisten kansalaisten ajojahtia - siis ihmisten, jotka ovat kavereilleen jakaneet tai ladanneet musiikkia. Varsinkin, kun korvausvaatimukset ovat tähtitieteellisiä. Toiminnassa voitaisiin edetä kuten yhteiskunnassa yleensä ja määrättäisiin normaali rangaistus.
On aika pelottavaa ajatella, että jo nyt viranomaisista riippumattomat tahot voivat seurata vapaasti nettiliikennettä ja jakaa tuomioita. Tarkoitan sitä, että ns. sopimisen nimissä maksamalla iso summa rahaa asiaa ei käsitellä tuomioistuimessa. Ongelmallista on varsinkin kun ilmenee väärinkäytöksiä ja pelkkää rahastusta ilman syytä. Yksittäinen ihminen on täysin järjestöjen armoilla.
ACTA ei ollut syy - sen kaatuminen oli seuraus epämääräisestä toiminnasta, jota järjestöt kaikkialla maailmassa harjoittavat.
Miten ACTA olisi muuttanut Suomen tilannetta tämän asian osalta?
Ei varmaan mitenkään. Kyse ei ole itse ACTAsta, vaan siitä miten ihmiset kokevat asioita. Seuraamalla uutisointia joutuu toteamaan jatkuvaa rajankäyntiä yksityisten ihmisten ja erilaisten tekijänoikeus-, teollisuus- ja lääke-etujärjestöjen välillä. Kun ei ole tiedossa mitä sopimus pitää sisällään, niin ihmiset reagoivat vastustuksella - oli sillä konkreettista merkitystä tai ei.
Demokratian etu ja haitta on on siinä, että ihmiset voivat muodostaa käsityksensä tunteen, tiedon tai oman menestyksen toivon perusteella. Kenen pitäisi päättää ydinvoimaloista, moottoriteistä, jäten veden puhdistamisesta, tuulivoimaloista jne. ACTA ei tee poikkeusta. Yleensä voisi sanoa, että mitä enemmän avoimuutta, sitä paremmin ymmärrystä.
Kaksi pääongelmaa, joita ACTAn ratifiointi vahvistaisi:
1. Ei ole hyvä neuvotella valtiosopimuksia näin laajasta asiasta käytännössä salaisesti.
2. Jos joku kuljettaa varastettua tavaraa kotoaan, katkaistaanko ajotie kotiin?
Vanha sopimusehtoperustainen liikenteenkatkaisu on vanhentunut mekanismi ja alistaa tietoliikenteen yhden asian alle (tässä p2p). Oikeasti tietoliikenne on yhtä välttämätön nykyään kaikille kuin ajotie.
Tietoliikenneyhteyden katkaisu kansalaiselta pitäisi nyky-yhteiskunnassa sallia ainoastaan SVTSL:n 20§:n edellytyksillä, eli tietoturvallisuuden palauttamiseksi, ei millään muulla oikeudellisella perusteella (kunhan hinnaston mukainen maksu on maksettu). Operaattorien sopimusehdot ovat kivikautisia ja niiden pitää muuttua. Tosin hinnoittelu muuttuu samalla, mutta maailma muuttuu..
Oletko varma että ACTA liittyi tuohon nettiyhteyden katkaisemiseen?
Odotan yhä Hassin vastausta, olen kysynyt sekä Facebookissa että Twitterissä.
PS. Mitä jos ne piraatit vain lopettaisivat laittoman latauksen, niin koko ongelma poistuisi?
Liittyi sikäli, että sopimuksessa pyrittiin vahvistamaan ja kanonisoimaan yhteyden sulkemisen laillisuutta maailmanlaajuisena pakkokeinona piraattijakelun hillitsemiseksi, eli pyritään ehkäisemään 2-kohdassa kuvaamaani kehitystä.
Tai ainakin siinä luonnoksessa, jonka olen itse lukenut. Sopii siihen maailmaan, jossa sopimuksen neuvottelijat ja ainot sallitut lobbaajat elävät. Ei meidän muiden maailmaan.
Vastatoimien oikeasuhtaisuus ja oikea kohdistaminen on tässä tärkeintä. ACTAn maailmassa internet on huonon DRM:n jakelukanava, ja sitä kontrolloimalla pyritään paikkaamaan huonoa DRM:ää. Pannaan koko muu maailma maksamaan siitä, että teolliset tekijänoikeuden haltijat eivät halua investoida aineettoman omaisuutensa suojelemiseen itse.
Tällä yhdellä fataalilla mokalla koko ACTA joutaa ja kuuluu romukoppaan. Aplodit EU-parlamentille, vaikkakin osa porukasta on tehnyt oikean teon vahingossa.
Mitä muka ACTA-luonnos sanoo piraateista? Voisitko kopsata lauseen tänne.
@Lauri: http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2010/april/t...
En kopsaa koko artiklaa, ja sitä paitsi onhan tämä kohta voinut vaikka hävitä kokonaan, mutta sitähän emme tiedä koska sopimuksen nykyversiota ei ole saatavilla.
Sivulla 8, artikla 2.5 X:n tarkoituksena lienee kanonisoida välittäjäosapuoleen (esim teleoperaattori) kohdistuvat väliaikaiset tuomioistuimen pakkotoimet tekijänoikeuden haltijan vaatimuksesta. Suomessa tämä on jo valitettavasti mahdollista, tämän kaltaiset muotoilut on hyvin vaikea kelata takaisinpäin jos ne istutetaan kaikkiin sopimusvaltioiden lainsäädäntöihin.
Jos ja kun tätä kohdistetaan teleoperaattorien tarjoamiin laajakaistaliittymiin, niinkuin TTVK:n tapaiset organisaatiot haluavat, kyseessä on juuri se mistä tässä kommenttiketjussa puhun. Tuhotaan tietoliikennettä vääristä syistä väärin asein. Kohtuutonta.
UPDATE: Kanadan sivuilta löytyy ilmeisesti lopullisempi versio. Siinä samainen pykälä on nyt artikla 27.1, jossa sama asia on sanottu hieman epämääräsemmin sanakääntein. Lisäksi siellä on muutamia muita huolestuttavia oikeusperiaatteiden kääntymisiä, joista toiste toisaalla. http://www.international.gc.ca/trade-agreements-ac...
Onko mielestäsi väärin ottaa rattijuopolta ajokortti pois? Tai auto? Entä vankeusrangaistus tai sakko? Nehän estävät rikollista tekemästä laillisia asioita.
Mitä tuohon lainsäätämisjärjestykseen tulee, niin hassilaisvasemmistolainen metodi pilkistää rumaa päätään: parlamentaarinen vaikuttaminen kelpaa niin kauan kun oma tahto toteutuu -- sen jälkeen otetaan käyttöön joukkovoima ja mielivalta. Onneksi lakia ei sentään tarvinnut torpata polttamalla naapurin autoa, mikä on perinteinen eteläeurooppalainen vaikutusmuoto.
Jos EU:n lainsäädäntäprosessi onkin kovin suljettu, niin ei ole kehumista suomalaisessakaan prosessissa, jossa ministeriöt kansliatyönä suunnittelevat lakeja.
a) Onko oikein ottaa auto pois, jos se on perheen ainoa auto?
b) Kysymys on siitä, onko laittoman tiedostojakelun estäminen tärkeämmin suojattava oikeushyvä kuin ihmisen mahdollisuus elää yksityiselämäänsä ja asioida viranomaisessa. Jos nettiyhteys suljetaan TVVK:n tekemän pyynnön perusteella, ja samaan aikaan asiointi viranomaisessa on mahdollista vain nettiyhteyden avulla, henkilöllä ei ole autoa ja julkista liikennettä ei paikassa X ole. Aivan kohta on nimittäin tämä tilanne hyvin monella ja monen viranomaisen kanssa.
Jos nyt tätä liikenneanalogiaa jatketaan, niin ei ole ACTAn kaltaisten sopimusten asia tunkeutua yksityisten ajoneuvojen sisälle, mutta varsinkaan ei pidä antaa kenellekään oikeutta sulkea toisten ajoteitä, ei yksittäisiltä ihmisiltä eikä yhdyskunniltakaan.
Rattijuoppo-analogia istuu huonosti tähän kohtaan, ja toisaalta hyvin. Rattijuoppous katsotaan vaaraa aiheuttavaksi rikokseksi ja siitä langetetaan vankeustuomioita ja ajo-oikeuden menetyksiä, autolla ajaminen kun on luvanvaraista toimintaa (toisin kuin nykyisten tietoliikennevälineiden käyttö). Siltikään rattijuopon käyttämää ajoneuvoa ei pidä takavarikoida. Eikä ajotietä katkaista. Pannaan se vaarallinen rikollinen sitten vankilaan, jos tarvis on. Ei autoja eikä ajoteitä.
Mitä tulee lainsäädäntöprosessiin Suomessa, olen samaa mieltä (vaikka olenkin siinä ringissä jolle tulee monen kansliatyön lausunto- ja kommenttipyynnöt). Avoimempaa pitäisi olla ja siihen rakentuu pikkuhiljaa välineitäkin, jos asia jaksaa jatkossakin kiinnostaa tiedostuvälineitä tarpeeksi.
Täytyy toivoa että niitä osataan myös käyttää fiksulla tavalla eikä politiikalla tai tunteella.
Nappasin tällaisen lyhyen määritelmän, mistä oli tarkoitus sopia.
Acta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) on kansainvälinen väärentämisen vastainen kauppasopimus, jonka tarkoituksena on ehkäistä väärennettyjen tuotteiden ja tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin levitystä sopimusmaissa.
Jos tällä olisi edistetty vaikkapa vanhojen lentokoneen osien myyntiä uusina, niin tokihan se olisi pitänyt hyväksyä. Joissakin maissa tämä on eräs huijareiden ja rikollisten rahasampo, koska osat ovat äärimmäisen kalliita.
Finskin hankitapäällikkö kertoi saaneensa tarjouksen laskutelineiden osista Euroopasta, joka oli liian hyvä ollakseen totta. Tarkistuksessa havaittiin osien olleen jo käytettyjä ja niiden sarjanumerot oli vaihdettu.
Myös musiikin tekijät ja ohjelmistojen kehittelijät pitää saada korvauksen työstään. Mikään ei ole ilmaista.
"Sopimus oli varmasti myös monimutkainen ja sen vaikutuksia mahdoton ennakoida täsmällisesti. Mutta ennen tyrmäystä pitäisi tietää, ovatko muut sopimukset yhtään sen ymmärrettävämpiä."
No ei pitäisi tietää. Sellaisia sopimuksia tai lakeja yksinkertaisesti ei pitäisi tehdä ollenkaan, joiden 'vaikutuksia on mahdoton ennakoida täsmällisesti'.
Jos niitä tehdään, se mahdollistaa vallankäytön myös sellaisista motiiveista jotka eivät kestä päivänvaloa.
ACTA oli suunnattu rikollisuutta vastaan. Toteutus ei onnistunut. Rikollisten motiivit eivät kestä päivänvaloa ja siksi ne on päivänvaloon tuotava.
Itse näen melkoisena ongelmana jo sen, että tavallisiin kansalaisiin vaikuttavia säännöksiä neuvotellaan osaksi kauppasopimusta, jotka luonteeltaan harvoin ovat demokraattisesti neuvoteltuja. Se, että sopimus on jopa asiantuntijoiden mielestä epäselvä on jo riittävä syy vaatia sen hylkäämistä.
Tilanteessa jossa sopimuksen todelliset vaikutukset eivät selviä ennen sen käyttöönottoa ja tulkitsemista, on mielestäni täysin oikeutettua lukea sopimusta mahdollisimman paranoidisti. Tämän pitäisi olla selvää myös kaikille, jotka ovat työskennelleet yritysten välisten sopimusten parissa - osa riskien hallintaa on, että epäselvät sopimuskohdat on joko selkiytettävä, tai niiden osalta on odotettava pahinta.
===clip===
Itse asiassa kenelläkään ei tunnu olevan täsmällistä tietoa siitä, mikä sopimuksessa lopulta oli niin huonoa ja vaarallista. Sitä piti vain vastustaa, koska netissä sanottiin niin.
Näin toimiva "demokratia" on kovin huteralla pohjalla.
===clap===
Näinhän demokratia on toiminut jo ennen nettiä. Mutta silloin taisi Petteri olla vielä suomentamassa DOS-käyttäjän käsikirjaa eikä politikoimassa.
> Kyse ei ole pelkistä IPR-oikeuksista, vaan väärennetyt lääkkeet tai lentokoneenosat voivat olla hengenvaarallisia.
Eiköhän lähes kaikissa maailmalla tehdyissä ehdotuksissa ole jotain hyvääkin. Käytännössä kuitenkin huonoimmat asiat ratkaisevat.
Näin kärjistetysti, puoltaisitko lakiehdotusta, joka kieltää lapsien raiskaamisen ja poistaa kaikilta kansalaisilta äänioikeuden?
Voidaan myös kysyä, että mikseivät nuo "tärkeämmät" asiat (joita oletettavasti harvempi vastustaa) olleet omassa, erillisessä esityksessään?
Lääkeväärennöksistä puheenollen, "aina ei voi tietää mitä saa", mutta käsittääkseni tuo kattoi myös epäviralliset, halvemmat "korvaavat" lääkkeet, jotka ovat ihan yhtä toimivia kuin ne, joita jonkin itsestään selvän patentin omistava iso lääkefirma valmistaa suurella voitolla. Käytännössähän tämä olisi iskenyt kovimmin juurikin köyhimpiin valtioihin.
Viittasit myös acta "facts" -dokumenttiin. Omasta mielestä tuo oli lähinnä huvittavaa luettavaa, siinä taidettiin mm. väittää, ettei ACTA:aa mitenkään erityisesti salailtu alkuvaiheessa - Jos joku esitystä lobbaava taho kirjoittaa dokumentin ja kirjoittaa perään "facts", ei se ainakaan omasta mielestäni tee siitä yhtään sen luotettavempaa.
Onko ne tuoteväärennöksiä, ne tarvikeosat, joita myydään kaikissa autovaraosaliikkeissä. Ehkä ollaan taas jossain rajamailla.
En oikeastaan tiedä mikä kaatui kun ACTA kaatui.
Kerrotteko?
En tiedä mitä on "NETTIDEMOKRATIA".
Jollain lailla vaikuttaisi että nettidemogratiassa vallitsisisi helposti oligarkia, sillä tietokone/ ääni periaate ei liene johtoajatus. Luulen että esim Petteri Järvinen on nettiyhteisössä äänivaltaisempi kuin esim allekirjoittanut.
Eli selittäisittekö.
Kun puhutaan piratismista on tulee mieleen että on huomatavan erilaista piratoida MP3 fileä kuin Lacoste merkkivaatteita.
Netin käytössä ajoin häiritsee se, että laskeskelin juuri että olen ostanut ehkä 15 kpl Windows Vista käyttöjärjestelmälisenssejä, 5 kpl W7 ja lukuisia aiempi käyttiksiä. Internet yhteyksien tuottajille menee rutkasti rahaa kun eri vehkeissä ym laitteissa pitää olla omat yhteydet, luulisin että tällä hetkellä menee yli 100 e/kk. Mieluummin maksaisin sisällöstä kuin käyttiksestä ja nettiyhteydestä.
Spotify maksaa 9 e/ kk ja toivon että summa menee musiikin tekijöillä (Beethoven, Mozart ym?).
Elokuvan tekijöistä toivon maksujen menevän mm Charlie Chaplinille.
Osaako joku sanoa mikä on alkuperäinen merirosvo-karkki
Eli kertoisitteko mikä kaatui ja kenen voimin.
Jostain syystä junassa kommenttini tuli tuplana ja tämä toinen piti editoida kun ei pystynyt deletoimaan
Ottamatta kantaa itse ACTA:aan tai siihen millä perusteilla yksityinen kansalainen pitäisi sulkea pois netistä, niin ihmettelen hieman Petterin blogikirjoituksen alkua: "Euroopan parlamentti kaatoi eilen pitkään valmistellun ja nettikäyttäjien kiivaasti vastustaman ACTA-sopimuksen. Tapahtunutta on pidetty esimerkkinä verkkodemokratian voimasta, sillä kansalaisten mielenilmaukset käänsivät lopulta myös poliitikkojen päät.
Mutta oliko ACTAn kaatuminen sittenkään demokratian riemuvoitto -- vai osoittiko se pikemminkin miten helppoa nettiaikana kansaa on vedättää? Uutta on se, että poliitikkojen on pakko mennä kansan perässä."
Mikä tuossa oli verkkodemokratiaa. Tai mitä se verkkodemokratia oikein on?
Internetti on helpottanut kansalaisia ottamaan yhteyksiä ja kertomaan mielipiteitään kansanedustajille ja MEP:eille. Mutta eihän näiden tarvitse noteerata saamiaan viestejä yhtään sen enempää kuin entisaikaan, jolloin ne tulivat kirjeitse, puhelimitse tai suoraan kasvotusten.
Toki netillä on toinenkin vaikutus (tai sillä, että kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana missä tahansa asiassa - jopa nimimerkillä.) Voi olla, että jopa MEP:it ja kansanedustajat lukevat nettikirjoituksia ja -keskusteluja sillä mielellä, että sieltä on helppoa löytää oikea todellinen kansalaismielipide ja sitä noudattamalla he voivat turvata oman uudelleenvalintansa seuraavissa vaaleissa. Mutta en tiedä onko siinäkään suurta eroa entiseen, jolloin vallassaolijat seurasivat kansan tuntoja sanomalehtiä ja niiden yleisönosastoja lukemalla.
Todellista nettidemokratiaa meillä ei mielestäni ole ennen kuin nettiäänestyksillä aletaan vaikuttamaan suoraan asioihin eikä vain siihen, keitä ihmisiä valitaan meitä edustamaan valtion ja EU:n päättävissä elimissä. Toistaiseksi meillä on "nettidemokraattisesti" päätetty vain euroviisuehdokkaista, missikandidaattien kauneuseroista ja tosi-TV-ohjelmien pudokkaista.
Ja jos ei mennä edustuksellisesta demokratiasta suoraan demokratiaan, niin nettiä (ja tietokoneita) voi hyödyntää eduskunnassa myös sillä lailla, että kansanedustajilla olisi suuren salin äänestyksissä oman äänensä lisäksi myös niiden kansalaisten äänivalta, jotka ovat valinneet heidät edustajikseen. Ja näitä valtuuksia ei annettaisi eduskuntavaaleissa, vaan vasta sen jälkeen kun tiedetään ketkä 200 ihmistä sinne Arkadianmäelle pääsivät. Ja kansalaiset voisivat vaihtaa edustajaansa seuraavien 4 vuoden aikana useastikin, jos ovat tyytymättömiä aiempaan valintaansa.
Tässä oma näkemykseni: http://hän.fi/blog/?p=308
Tässä myös EDRI:n "propagandaa" aiheesta: http://edri.org/commission_myths
Ja kyllä, ACTA:a piti vastustaa jo sen salamyhkäisen valmistelun takia. Jo yksin siinä oli tarpeeksi syytä koko sopimuksen kaatamiseen. Tällaisesta lain valmistelusta ei tule antaa esimerkkiä tulevalle lainsäädännölle, vaan myös vaikeat asia on laitettava julkisen kritisoinnin kohteeksi alusta lähtien.
Petteriä siis harmittaa etteivät jenkkien suuryritykset ja korporaatiot voittaneet tätä erää, mutta ei huolta, jo kaksi komissaaria on ilmoittanut, että ACTA tulee jossain muodossa voimaan, vaikka ilman EU-parlamentin käsittelyä, kuten tuli tuo rikkipäästösopimuskin (EU-parlamentti ei sitä koskaan käsitellyt).
Ennen vitsailtiin, että maailman suurin teatteri oli Suomen Edukunta, kuiskaaja oli Moskovassa.
Nyt voidaan vitsailla että suurin teatteri on EU, sen kuiskaaja on Washingtonissa!
Ja on se harmi Kokoomukselle että sananvapaus joskus voittaa, edes väliaikaisesti!
Sopimusten tulee olla niin selkeitä, että esimerkiksi blogisti voi sen helposti lukea ja ymmärtää.
Muuten sellainen sopimus antaa liian suuren vallan sen laatijalle ja tulkitsijalle.
Samanlainen tilanne on näiden pankkituki-sopimusten kanssa, joista ei pirukaan ota selvää, saati tavallinen pulliainen.
Minkälainen on sellainen yhteiskunta, jossa elävät eivät voi sisäistää helposti yhteisesti sovittuja sääntöjä?
Tehkööt seuraavaksi sopimusluonnoksen, jossa keskitytään näihin oleellisiin lääke- yms. väärennöksiin ilman kansalaisten oikeusturvan mahdollisia rapauttamisia.
Joskus jopa lääkeväärennös saattaa olla se parempi vaihtoehto:
http://articles.mercola.com/sites/articles/archive...
Olen itse ollut pitkään skeptinen suurten yritysjättien eettisistä toimista ja niiden vapauksista toimia ja lobata. Se että toiminta on laillista, ei mitenkään takaa sitä että toiminta olisi moraalisesti laillista.
“ACTA kaatui, korporaatiovalta sai nenilleen ja demokratia teki onnistuneen mahalaskun"!
Kuulun niihin, jotka vastustivat ACTAn läpimenoa. Oma mielenkiintoni asiaan heräsi samana päivänä kun EU parlamentin ACTA-raportoija erosi tehtävästään. "I want to send a strong signal and alert the public opinion about this unacceptable situation. I will not take part in this masquerade”, hän totesi eropuheessaan. "The intended benefits of this international agreement are far outweighed by the potential threats to civil liberties", totesi hänen seuraajansa.
ACTA on markkinoitu kauppasopimuksena. Sopimusmuoto mahdollisti tavanmukaista salaisemman valmistelun. Sopimustekstin kohdat, jotka käsittelevät rikosoikeudellisia seuraamuksia ja torjuntatoimenpiteitä pitää kuitenkin valmistella avoimessa käsittelyprosessissa ja niiden elimien toimesta, jotka tavanmukaisesti käsittelevät rikosoikeudellisia kysymyksiä.
Olen perehtynyt sopimuksen sisältöön käyttäen suurennuslasia. Ministeri Stubb ja eräät muut suomalaiset poliitikot pitävät sopimusta ja sen vaikutuksia olemassa olevaan lainsäädäntöömme täysin selvänä. Minusta täysin selvää on vain se, että se on epäselvä.
Yleisestä epäselvyydestä johtuen ei ole lainkaan selvää, että sopimus ratifioituna olisi velvoittanut palveluntarjoajia sulkemaan käyttäjien liittymiä. Sekä tämän näkemyksen kannattajilla että vastustajilla on tilaa asiallisille argumentoinneilleen. Ylikansallisessa velvoittavassa säännöksessä tämä ei saa jäädä epäselväksi.
Sopimusluonnos näytti myös velvoittavan kansallisia viranomaisia luovuttamaan yksityiskohtaisia tietoja käyttäjistä ulkomaisille osapuolille. Tietojen luovuttamisvelvollisuus voi syntyä vain perusteellisen valmistelutyön myötä, eikä tällaista velvoittavaa yksityisyyden suojaan puuttuvaa säännöstä saa säätää kauppasopimuksessa.
Kaiken kaikkiaan ACTA on ollut surullinen esimerkki demokratian toimimattomuudesta. Olen Petteri Järvisen kanssa samaa mieltä siitä, että sopimusta vastustava nettikansa on ollut luvattoman tietäväinen sopimuksen sisällöstä ja vaikutuksesta. Minulla on myös se vakaa tuntuma, että ilman kansalaisaktivismia, EU-parlamentaarikot olisivat hyväksyneet kyseenalaisen sopimuksen. Seuraava “ACTA” todennäköisesti syntyy parlamentaarisen kontrollin hyppysissä. Hyvä näin.
>Olen perehtynyt sopimuksen sisältöön käyttäen suurennuslasia.
Sitten olet varmaan oikea henkilö kertomaan, velvoittaako sopimus säätämään lain piraattien yhteyksien katkaisemisesta?
>Sopimusluonnos näytti myös velvoittavan kansallisia
>viranomaisia luovuttamaan yksityiskohtaisia tietoja
>käyttäjistä ulkomaisille osapuolille.
Tämähän olisi kova juttu, jos näin olisi. Mistä sopimusluonnoksen kohdasta on kyse?
"Yleisestä epäselvyydestä johtuen ei ole lainkaan selvää, että sopimus ratifioituna olisi velvoittanut palveluntarjoajia sulkemaan käyttäjien liittymiä."
Mitäs epäselvää tuossa on, vai eikö Petteri lukenut koko kirjoitusta :)
Petteri - kirjoitukseni ydin taisi hämärtyä. Kuulun niihin, jotka ymmärtävät tuosta sopimuksesta vain sen, että se on kaikkea muuta kuin selvä.
Tässä ote kommentistani: "Minusta täysin selvää on vain se, että se on epäselvä. ---Yleisestä epäselvyydestä johtuen ei ole lainkaan selvää, että sopimus ratifioituna olisi velvoittanut palveluntarjoajia sulkemaan käyttäjien liittymiä. Sekä tämän näkemyksen kannattajilla että vastustajilla on tilaa asiallisille argumentoinneilleen. Ylikansallisessa velvoittavassa säännöksessä tämä ei saa jäädä epäselväksi."
Toinen kysymyksesi koskee tietojen luovuttamista. Sitä koskeva sinänsä selkeä pääperiaate on lausuttu 4 artiklassa. Tietojen luovutuksesta on määrätty sopimusluonnoksen 11 ja 22 artikloissa.
Lopuksi. ACTAn merkittävin periaatteellinen ongelma on se, että se on "kauppasopimus", johon sisältyi myös rikosoikeudellisia menettelysääntöjä. Kannatan lämpimästi piratismin vastustamista, mutta sitä koskeva sopimus- ja säädöspohja ei saa ACTAn tavoin jättää viranomaisten ja tuomioistuimen harteille tarpeetonta tulkinnanvaraa.
"Rikospikeudelliset menettelysäännöt" ei tarkoita mitään.
Lauri - pahoittelen kansainomaista termiä. Rikosoikeudellisilla menettelytapasäännöillä tarkoitin tietenkin niitä yleissääntöjä, jotka säätävät rikosprosessista. Esitutkintalaki, pakkokeinolaiki, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa ja oikeudenkäymiskaari ovat keskeisimmät "rikosoikeudelliset menettelytapasäännöt". Kiitos kun kiinnitit huomiota. Ehkä oli lukijoiden joukossa joku muukin, joka ei ymmärtänyt.
ACTA:ssa ei tuollaisio ole kuten ei muissakaan kauppasopimuksissa.
Demokratian irvikuva. Nettiadressi oli täysin valheellinen ja sen 2,5 miljoonaa allekirjoittajaa harhautettiin. Päätös kertoo karmeaa kieltään meppien tasosta.
Kauppasopimuksen luonnos keskittyi tuoteväärennöksiin eikä se mitenkään olisi rajoittanut netin vapautta. Eikä olisi vaikuttanut Suomen lakeihin.
Tuo parlamentin saama kirjelmä "perusteluineen" kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"As concerned global citizens, we call on you to stand for a free and open Internet and reject the ratification of the Anti-Counterfeiting Trade Agreement (ACTA), which would destroy it. The Internet is a crucial tool for people around the world to exchange ideas and promote democracy. We urge you to show true global leadership and protect our rights."
Hienot on perustelut. Toivottavasti kukaan MEPpi ei sentään yksin tämän perusteella kääntänyt takkiaan.
Vai onko niin, että nekin MEPit, jotka eivät itse nettiä käytä tai sen asioita tunne, ovat helposti vietävissä kunhan vain tekstissä viitataan sananvapauteen ja demokratiaan? Toivottavasti ei.
> Eikä olisi vaikuttanut Suomen lakeihin.
Jos Suomen lait ovat nykyisellään ACTA:n "vaatimalla" tasolla, niin ei kai me sitten mitään ACTA:a edes tarvita?
Vaikka sopimus ei vaikuttaisi nykyisiin lakeihin, saattaa se tehdä lakien muuttamisesta "toiseen suuntaan" hankalempaa. Tietyllä tapaa tuo määrittää "minimitason" (rangaistuksissa ja siinä, mikä on laitonta ja mikä ei)
Käytännössähän koko netti"demokratia" on sitä, että oikeassa on se, joka jaksaa meuhkata pisimpään ja äänekkäimmin niin kauan, että muut kyllästyvät ja häipyvät paikalta.
Muoks: kirjoitusvirheet
Ei EU:n päätöksenteossa ole mitään demokratiaa. Haluttiin demokratia joka ei perustuisi kansallisvaltioihin, saatiin lyhytnäköinen opportunismi.
No hei. Kuka tuntee Suomen lain kannesta kanteen? Sen mukaan tässä yritetään elää. Aina sieltäkin tulee tulkintoja joiden vuoksi jää suu auki, mutta suuremmalle osalle kansaa ei lain kiemurat aiheuta mitään ongelmia. Ei siltikään, vaikka jotkut kiinteistö ja maakauppojen pykälät ovat 1700- luvulta. Maakaari esimerkiksi.
Nyt näyttää siltä että, hylkäysperusteet olivat jotakin muuta kuin itse sisältö, sillä olen joutessani sitä selaillut eikä sanaakaan mistään sananvapaudesta ole löytynyt. Toisin kuin Suomen Laissa on kirjattuna.
Asiasta en mitään tiedä mutta vastustan kaikkia yrityksiä tehdä netistä monopoliyritysten markkinapaikka.
EU:n päätöksenteko on esimerkki demokratian kriisistä. Päätöksiä saadaan aikaan vain kun sullotaan päätöslauselmaan puurot ja vellit. Julkisteaan riemuvoitto saavutetusta yhteisymmärryksestä. Lopuksi virkamiehet ja asiantuntijat yrittävät selvittää mitä oikeastaan tuli päätettyä.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 64 kommenttia