*

Petteri Järvinen

Chillaus ei rakenna tulevaisuutta

Jokin aika sitten Ylen A-Talk-keskusteluohjelmassa oli mukana nuori mies, joka sanoi ettei ehdi töihin, koska elämässä on niin paljon muutakin tekemistä. Hänelle työttömyys ei ollut lainkaan vastenmielistä.

Viime viikolla blogiini tuli anonyymi palaute: Ei kiinnosta pitkä työura eikä myöskään kouluttautua useita kertoja, se on vain pelkkää elämän hukkaamista/tuhlaamista. Elämässä on tärkeämpiä ja mukavampia asioita kuin työ.

Enemmistö nuorista haluaa mukaan työelämään, mutta yhä enemmän on niitäkin, joille ns. paskaduunit eivät kelpaa. Trendikäs media-ala tai johtajanpaikka kävisi, mutta miksi tehdä ikävää työtä 7 tuntia päivässä, jos ei ole ihan pakko?

Niin, miksi tosiaan raataa vanhempien lailla töissä, kun vähemmälläkin pärjää? Valtio pitää huolen siitä, ettei kukaan kuole nälkään. Elintasosta tinkimällä jää enemmän aikaa harrastaa ja elämästä nauttimiseen. Löysästi ottaminen, chillaus, on houkutteleva uravaihtoehto.

Suoritus- ja kilpailuyhteiskunta ei sovi kaikille. Kun vanhoja, helppoja perusduuneja ei enää ole, vaihtoehdoksi jää vapaaehtoinen työttömyys tai satunnaiset pätkätyöt, joilla kerätään sen verran rahaa kuin matkustamiseen ja harrastuksiin tarvitaan.

Ihmisellä pitäisi olla oikeus valita elämäntapansa. Ellei halua juosta arjen oravanpyörässä, voi ryhtyä vaikka kalastajaksi ja elää omillaan, kuten vielä 1800-luvulla kaikki joutuivat tekemään.

Ristiriita on siinä, että chillaajat eivät halua elää omillaan. He odottavat, että yhteiskunta kustantaa heille peruspalvelut, kuten koulutuksen, joukkoliikenteen ja terveydenhuollon. Miten A-Talkissa puhunut kaveri olisi tullut studioon, jos bussi- tai taksikuski ei olisi tehnyt paskaduunia hänen kuljettamisekseen? Maailmaa parantavat opiskelijat istuvat pubeissa tai luennoilla unohtaen, miten kokonainen paskaduunarien armeija panee heille olutta, kaataa sitä tuoppeihin, kantaa sen heille pöytiin ja siivoaa heidän jälkiään.

Toivottavasti bussikuskit, lääkärit, poliisit ja lukemattomat muut eri ammattikuntien edustajat eivät ala ajatella, että elämässä on mukavampiakin asioita kuin työ.

Nuorten asenteen ymmärtää, sillä 1980- ja 1990-luvulla syntyneet ovat päässeet valmiiseen maailmaan. Peruspalvelut, koulutus, julkinen liikenne, shoppailu, matkailu, halvat vaatteet, internet ja rajattomat viihdepalvelut ovat heille itsestäänselvyyksiä, koska edellinen sukupolvi (ja globalisaation ansiosta pienipalkkaiset työntekijät) ovat rakentaneet ne heille.

Tällainen elintaso ei kuitenkaan säily itsestään. Euroopan velkakriisi on osoitus siitä, että liian moni elää yli varojensa. Työnteon ja kulutuksen epäsuhta on nyt jo liian suuri. Laajamittainen chillaus vain pahentaa tilannetta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Timo Kylmälä

Sinä olet tietotekniikan asiantuntija.
Oletko koskaan ajatellut minkä muutoksen
tietokone ja internet yhteys kotiin on
saanut sähköisessä tiedon välityksessä
aikaan.

Minä näen oman ammatin kautta valtavan
murroksen sähköisessä tiedonvälityksessä.
Tämä ammatti on tehnyt viimeisen 100
vuotta tärkeää tehtävää ja nyt tämä
ammatti tässä muodossa on tulemassa tiensä
päähän.

Vielä 15 vuotta sitten en olisi uskonut
että tämä ammatti voisi kuolla tässä
mudossa.

Sähköinen tiedon välitys tulee mullista-
maan nykyiset työmarkinat.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

Totta kai olen. Näen vaikutukset omassakin työssäni, niin hyvässä kuin pahassa. Sähköinen tiedonvälitys mullistaa tietotyön markkinat, mutta niitä bussikuskeja, tarjoilijoita, siivoojia, lääkäreitä ym. tarvitaan aina.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

En tiedä mitä "chillaus" tarkoittaa mutta, voisiko niitä työvoimatoimiston virkailijoita hieman evästää, kun nuori tulee toimistoon, niin eivät tarjoaisi eioota, vaan töitä.

Siis sellaisia töitä, joita tarjoavat reilut työnantajat jotka vastaavat huutoonsa, eli maksavat kohtuupalkan.

Siis, tarjoaisivat töitä sellaiselle työnantajalle, joka ei heti ehdota nuorelle työnhakijalle kaikenmaailman kikkailuja tukien hakemiseen.

Että työnantaja saa todellisuudessa palkkarahat (alipalkkarahat) palkkatukena esim. puoleksi vuodeksi,- ja sitten nuorelle annetaankin potkut,- ja otetaan toinen kikkailtava.

Nuorisotyöttömyys on valtava ongelma, mutta niin nuorten hyväksikäyttökin ongelma.

Timo Kylmälä

Periaatteessa tulevaisuudessa työpaikat
syntyvät enään palevelualoille.

Minä näen työssäni kuinka paperilehdet, laskut,
tilinauhat ja periaatteessa kaikki tieto joka
voidaan muuttaa sähköiseen muotoon se muutetaan
sähköiseen muotoon.

Tänä päivänä voisisimme luoda virtuaali
kirjaston, jonne voisisimme siirtää kaiken
tiedon jonka voi muuttaa sähköiseen muotoon.
Sieltä ihmiset voivat hake kotoa käsin vaikka
kirjan jota haluaa lukea.

Eli kirjat, elokuvat, musiikin ja niin edelleen.
Eli me voisisimme lopettaa kirjastot tarpeettomina,
musikki levyjen, elokuva levyjen, kirjojen ja
niin edelleen myymisen kaupoissa.

Jos ajatellaan mitä tämä merkitsee työlisyydelle,
niin se on valtava, eli työpaikat tulevat katomaan
Eikä silloin puhutakkaan enään pienistä vähennyksistä.

R. Tyyne Kuusela

Konkka riippuu siitä, minkälaista tiedettä tehdään.

Suomessa tehdään haistapaskantiedettä.

Oikeaa tiedettä ei kannata edes persetaskusta kääriä näkyville.

http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10588...

Jyri Terttu

"Kun vanhoja, helppoja perusduuneja ei enää ole, vaihtoehdoksi jää vapaaehtoinen työttömyys tai satunnaiset pätkätyöt, joilla kerätään sen verran rahaa kuin matkustamiseen ja harrastuksiin tarvitaan."

Jos pätkätöistä maksaa asumisen ja muut pakolliset menot, ei rahaa jää mihinkään matkusteluun ja harrastuksiin.

Tero Anttonen

ei rakenna tulevaisuutta nuorisolle äksyilykään. yhteiskunnan tuottavanpuolen sukupolvenvaihdos ei koskaan tapahdu kitkattomasti. toivoisin silti, että menneistä opitaan, eikä yritetä valittamalla aktivoida nuorisoa.

Kari Laine

Nykyinen chillauskulttuuri on se tämänhetkinen ”tulevaisuus” (otsikkoon viitaten), mikä meille on rakennettu. Tähän on siis tultu kovan kehitystyön ansiosta. Siinä mielessä syyttäminen ei ole nuoria, vaan kasvattajia, yhteiskuntaa jne.

Petteri Sahinjoki

Oletko varma että, hallituksen ja eduskunnan toimet ovat olleet viimeaikoina sellaisia, että motivaatio verotulojen kerryttämiseen kansan keskuudessa oikein kohisten kasvaa?

Verorahaa syydetään hullunlailla ulkomaisille yksityisille pankeille.

Onko se reilua? Samaan aikaan reumasairaaloihin ja esim. Suomen tiestön parantamiseen ei riitä rahaa.

Oletko varma, että tuollainen politiikka ei vaikuta kansalaisten asenteisiin ?

Luottamus kun pitäisi yleensä olla molemminpuolista.

Ohessa hyvä video "työvoimapulasta", eli mitä se termi todellisuudessa tarkoittaa.
http://www.youtube.com/watch?v=fzr7kur5M2o

Käyttäjän anttiknuuttila kuva
Antti Knuuttila

"Toivottavasti bussikuskit, lääkärit, poliisit ja lukemattomat muut eri ammattikuntien edustajat eivät ala ajatella, että elämässä on mukavampiakin asioita kuin työ."

Maailmassa on aivan järjetön määrä mukavampia asioita kuin työ. Mitäs pahaa siinä on että nauttii muista asioista enemmän kuin työnteosta? Eihän se silti tarkoita sitä etteikö sellainen henkilö töitä tekisi ja töissä ollessaan tekisi niitä niin hyvin kuin mahdollista.

Itse ainakin koen että työnteko nyt vaan on pakollinen asia, joka mahdollistaa sen että vapaa-aikanaan voi tehdä niitä mukavampia asioita. Ainakin omat harratukseni ja asiat joista oikeasti nautin vaativat sen verran massia, että ei tässä paljon ansiosidonnaisella pyörittäisi.

Optimitilanne olisi tosin se että saa vielä kaupanpäälle työn, jonka kokee mukavaksi. Siinä suhteessa itse olen varsin onnekas. Kuitenkin aion tänään karata töistä hieman aiemmin ja kuittailla vähän ylitöitä pois. Ja aion todellakin chillata puistossa viltin päällä, hyvää kirjaa lukien ja laadukasta punaviintä nauttien kun tuo kelikin näyttää oikein mukavalta.

Käyttäjän PetteriJarvinen kuva
Petteri Järvinen

>Maailmassa on aivan järjetön määrä mukavampia asioita kuin
>työ. Mitäs pahaa siinä on että nauttii muista asioista
>enemmän kuin työnteosta?

Alkuperäisen kirjoittajan ajatus oli, että koska muut asiat ovat mukavampia, töitä ei tarvitse tehdä lainkaan.

"Jos työt olisivat mukavia, pomot tekisivät ne itse". Näinhän se on.

Hannu Tanskanen

Enpä noilla asenteilla juuri näe Suomella tulevaisuutta. Täällä kun ei oikein ilmaston vuoksikaan voi loikoilla laihan lehmän varjossa ja haaveilla ja lisääntyä. Onhan täällä esimerkkejä,nuo kaduilla kerjäävät romanialaiset,kuinka käy kansoille, jotka unohtavat "luterilaisen" työmoraalin. Onko se mukava tulevaisuudenkuva "chillaaville" nuorille,kaikilla kun ei ole rikkaita vanhempiakaan?

Erkki Mikola

"En usko tuohon, että ainoa ikäluokka joka osaa tehdä töitä on 1940-luvun lopulla syntyneet."

Kyse ei ole pelkästään osaamisesta vaan myös haluamisesta. Petteri on ihan oikeassa, kun on huolissaan siitä, että moni tarpeellinen työ jää tekemättä, kun sille ei löydy halukasta tekijää. Yksi perusongelma taitaa olla siinä, että käsitteet "työ" ja "työpaikka" ovat erkaantneet liian kauas toisistaan. Työnantajat eivät halua tarjota työpaikkoja, vaikka heillä aina silloin tällöin (tai jatkuvastikin) olisi teetettäviä töitä, ja olisivat halukkaita/suostuvaisia maksamaan niistä jopa palkkaa tai palkkioita.
Kansalaiset taas haluavat vain työpaikkoja, jotka ovat parempia kuin elämä ilman työpaikkaa.
Työttömyys tarkoittaa siis oikeastaan samaa kuin työpaikattomuus.

Ja kuten on tullut ilmi: Ihmisarvoinen elämä on Suomessa hyvinkin mahdollista ilman työpaikkaakin. Siitä pitää huolen yhteiskunta, henkilön vanhemmat ja muut sukulaiset sekä lukuisat ilmaispalvelut. (Voi esim. keskustella täällä internetissä ilmaiseksi. Ja lukea kirjaston kirjoja ja lehtiä ihan ilmaiseksi)

Asiasta toiseen: Omat vanhempani syntyivät 1910-luvulla ja olivat varsin työteliäitä. Joten ei oteta me 40-luvulla syntyneet kaikkea kunniaa luterilaisesta työmoraalista itsellemme.

Toimituksen poiminnat